 |
| (Kuva: Gerard Hoffnung) |
Suomen Säveltäjien Kompositio-lehdessä julkaistiin tutkija Sakari Ylivuoren artikkeli, jossa todetaan, että "Säveltäjä ei ainoastaan kirjoita musiikkia, vaan tulee samalla määrittäneeksi, millaisia äänellisiä rooleja kuorolaulajille ylipäätään on tarjolla". Ja niitä pulmia ja suorastaan vääryyksiä näköjään riittää, ainakin edistyshenkisen kirjoittajan mukaan.
Ja kauhistus: Kuorotoiminnassa on jopa 1800-luvun painolastia, kuorotoiminta on sukupuolittunutta, se ei tue erilaisia identiteettejä, ja laulajat joutuvat teksteissä kohtaamaan vääränlaista arvomaailmaa. Oikeaoppinen identiteettihakuinen sensuurihenki hiipii siis jo säveltäjienkin työhuoneisiin.
Onhan se nyt kauheaa, että laulajien äänialat, siis sopraano, altto, tenori ja basso, ovat niin sukupuolittuneita, ja että naisporukoissa usein laulellaan "naisjuttuja", miesporukoissa "miesjuttuja". Miksei mies 'saa' laulaa sopraano-osia, ja nainen basso-osia? Missä ovat LGBTQjne-näkemykset?
Ylivuori korostaa valtakysymystä aivan samoilla sanoilla kuin valtaosa nk. kulttuurintutkijoista. Väliotsikko on: KUKA SAA LAULAA JA MISTÄ? Ikäänkuin jossain patriarkaatin pimeissä luolissa viihtyvä sienirihmasto olisi mädättänyt koko kuoromusiikin? Samalla tämä kysymys sisältää myös päinvastaisen piiloviestin: Tähänastinen (kuviteltu) valta on kumottava, ja korvattava jollain toisella.
Myönnän kyllä, että kuorolaulun syvissä vesissä on epäilemättä samantoisteisuutta ja tavanomaisuutta. Mutta nyt on kysymys ammattisäveltäjistä. Heille tässä ryhdytään sommittelemaan rajoituksia ja ohjeita.
Itse olen tällainen ammattisäveltäjä, ja olen johtanut päätyökseni erilaisia kuoroja kymmeniä vuosia. Ja kyllä: olen käyttänyt miehiä alttostemmoissa ja naisia tenorityössä. Harrastelijakuoroissa olen käyttänyt varsin yllättäviä henkilöitä soolo- tai muissa hommissa. Kun oli keskitytty soinnin tasaisuuteen, se saavutettiin yhdellä tavalla, toisella tavalla kun etsittiin erikoistehoja tai rouheaa sointia.
Mutta kaikki on tehty puhtaasti musiikista lähtien. Laulajien "identeeteistä" en ollut edes tietoinen, eikä sillä ollut mitään tekemistä itse musiikin kanssa. Uskon, että muut kollegat lähtevät samasta, ainakin jos lähtevät musiikista ja sen laadusta.
Mutta kyllähän kaikenlaista tuolla isossa maailmassa tapahtuu. Jossakin brittiläisessä yliopistossa lakkautettiin mieskuoro, kun se ei ottanut naisia mukaan. Uskoisin, että harvat naiskuorot suostuisivat ottamaan miehiä joukkoonsa. Olisihan se useimpien mielestä vähän kiusallista. Siellä kun puuhaillaan muutakin kuin lauletaan.
No tuota, jos mies haluaa laulaa kuorossa sopraanoa ja pystyy siihen, kaipa hänen voisi suoda tehdä niin, samoin kuin bassoääneen kykenevä nainen saisi laulaa bassoa.
VastaaPoistaEnsinmainitun kaltaisia miehiä on jopa niin paljon, että heillä on oma nimityksensä, sopranista.
Bassoon yltävällä (vai altavalla?) kontra-altolla ei taida vastaavaa nimitystä olla.
Mutta jotenkin Ylivuoren asenteesta on aistivinaan, että hänen mielestään naissopraanon pitää voida laulaa bassoa jos haluaa ja koska haluaa.
Kykenemisestä siihen ei oo niin väliä juu.
Veikkaanpa että naisille olisi vaikeampaa ottaa mies mukaan, kuin miehille nainen. Sekakuorossa on helppo sekoittaa sukupuolia väliäänissä, mutta vaikeus on siinä että alttojen ja tenorien äänensävy on usein hyvin erilainen. Erikoistapauksissa se kyllä onnistuu. - Mutta huomautukset sukupuolistamisesta ja tekstien syynäys ovat nämä pahemmat kohdat. Siinä on kovin wokemainen sävy.
PoistaKun kädessä on vasara, kaikki ongelmat näyttävät nauloilta. Kun päässä on vain yksi ajatus, kaikki maailman asiat tulkitaan se yhden asian kautta. Siitä kai tässäkin on kyse. Kourolaulukin on sellainen asia, että äänialoista, äänenväreistä ja muusta vastaavasta puhuminen vaatii asiantuntemusta esittäjältä ja asian ymmärtämistä lukijalta mutta koko asian alkeellistaminen sukupuolikysymykseksi ei vaadi kummaltakaan mitään muuta kuin samojen vanhojen kliseiden rutiininomaista käyttöä.
VastaaPoistaNäin lukijan kannalta äänialoista ja äänensävyistä lukeminen on kyllä paljon antoisampaa.
Strix, näinhän se on, vasaran kanssa on vain nauloja, ja härkien jumalat ovat härkien näköisiä. Mutta tuossa jutussa minua pelotti eniten tuo vihjailu tekstien sensuroimisesta. Yhtään esimerkkiä ei esitetty, joten ideologit pitävät asian niin itsestäänselvänä ettei siitä mainita.
Poista