Merkissä tosin lukee "Walküre", mutta selvästihän siinä on antisankari Siegfried kuorimassa filmitähden näköistä Brünnhildeä, toteamassa että kyseessä ilmeisesti on nainen, ja joutumassa sitten suuren epätietoisuuden valtaan. Äitivainaalta asti rukoillaan apua: "Mitä ihmettä minä sen kanssa nyt teen?"...
Kun poikana aloin kerätä postimerkkejä, apuna olivat isän ja isoisän materiaalit. Ulkomaisista merkeistä saksalaiset olivat ylivoimaisesti lukuisimmat, kiitos jo ennen vuosisadan vaihdetta syntyneiden kauppasuhteiden. Ja saksalaisista merkeistä kävivät kiinnostavimmiksi nk. Germania-merkit - ja onpa niiden symbolihahmolla selviä yhtäläisyyksiäkin valkyriain kanssa! Kiinnostuksen syy oli tietysti niiden yli 20-vuotinen käyttö yleismerkkeinä, ja siitä seurannut värien runsaus.
Ja sitten tulivat vielä kaksiväriset merkit, kuten tämä:
Samanlaista väriloistoa oli tietysti suomalaisissa leijonamerkeissäkin alusta asti, ja pula-aikana harvinaisia värikyniä kuluikin sitten pahan kerran kun piti piirtää omia erivärisiä postimerkkejä. Kun koulussa tehtiin linoleumileikkauksia, minä tein tietysti postimerkin jota "painoin" kaikilla mahdollisilla väreillä.
Tiedä häntä pystynkö tämän kirjoitushomman jälkeen pysymään erillään photoshopista... Entäpä jos 5 pfennigin merkit olisivatkin olleet keltaisia tai punaisia...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti