Elokuvan historiaa käsittelevän sarjan tänään Teemalla näkemässäni osassa intialainen käsikirjoittaja vertasi perinnettä ja uudistusta lasten suosimaan leluun. Se tehdään kivestä ja nuorasta, johon kivi sidotaan. Ensin sitä pyöritetään nuora lyhyenä, mutta vähitellen nuoraa päästetään pitemmäksi.
Kivi (uudistus) haluaisi lentää kauemmas ja kauemmas, mutta jos nuora (perinne) irtoaa, kivi putoaa maahan. Ilman kiveä nuora taas ei yltäisi alkuunkaan niin kauas kuin kiven kanssa. Yhdessä kivi ja nuora muodostavat toimivan kokonaisuuden, jossa molemmat osat ovat riippuvaiset toisistaan.
Itämaista viisautta!
Tuota ihastelin itsekin elokuvadokementtia katsoessani. Hieno vertaus!
VastaaPoistaEräs ystäväni huomautti kokemuksen voimalla, että jos nuoraa päästää liikaa, keskipakoisvoima ei enää jaksa pitää kiveä ilmassa, vaan se putoaa maahan. Symboliikkaa tässäkin.
VastaaPoistaJa jos oikein muistelen lapsuuden kokeiluista, niin tuohon auttaa painavampi kivi. Symboliikkaa siinäkin... ;-)
VastaaPoistahttp://homewardbound-chronicles.blogspot.fi/
VastaaPoistaHerra Jumala!
Lauraen aviomies? juutalaistenmies. Mitä?