Ruotsin opetushallitus on kieltänyt kouluja viettämästä adventti- tai joulujuhlia kirkossa, mikäli niihin sisältyy uskonnollista sanomaa. Ei rukouksia, ei siunauksia, ei virsiä. Tämä johtuu siitä, että lain mukaan koulun opetus on tunnustuksetonta, eikä siihen saa liittyä esimerkiksi perinteistä kristillistä ainesta.
Mikäli koulun joulujuhlaa vietetään kirkossa, joulusta ja Kristuksen syntymästä ei tietenkään saa puhua. Alttaritaulut on todennäköisesti peitettävä, sillä niiden sanoma on kaiken aikaa silmien nähtävänä. Miten mahdollisten seinämaalausten kanssa on tehtävä, jää epäselväksi. Kaikki ristit ja vastaavat symbolit on peitettävä tai poistettava.
Tämä koskee siis myös sellaisia paikkakuntia ja niiden kouluja, joissa väestöstä ja oppilaista 100% kuuluu kirkkoon.
En ole varma siitä, kuuluuko länsimaisen sivistyksen opettaminen enää Ruotsin koulujen tehtäviin. Mutta jos kuuluu, opetuksesta tulee lain mukaan ilmeisesti poistaa kristillinen aines, mikä oleellisesti supistaa tarjontaa kirjallisuudessa, kuvataiteissa, musiikissa ja arkkitehtuurissa. Pois jäävät Bach ja Mozart kirkollisine sävellyksineen, kolmannes vanhemmasta kuvataiteesta, ja melkoinen määrä runoutta.
Mutta ei puhdistus tähän voi jäädä. Meidän kielenkäyttömme on täpösen täynnään sanontatapoja, jotka ovat peräisin raamatusta tai muusta kristillisestä perinteestä. Suusaippuan käyttö käy jokapäiväiseksi, ja sensorin tussikynät tyhjenevät nopeasti.
Miten käy Ruotsin lipun? Pohjoismaisten lippujen ristikuvio on kiistämättömästi peräisin kristillisestä traditiosta. No, meilläkin on vaadittu lippujen ja kansallislaulujen poistamista julkisista perinnejuhlista, koska "ne voivat loukata muista kulttuureista tulleita".
Tyhjentämällä sivistyksellinen perinne kristillisistä aineksista merkitsee vapaaehtoista luopumista kansallisen kulttuurin ytimestä, ja irtisanoutumista myös länsimaiden kulttuuriperustasta. Tiedämme hyvin, että jos vapaaehtoisesti luomme kulttuurityhjiön, se nopeasti täyttyy uudella sisällöllä, eikä lopputulos välttämättä ole kovin miellyttävä.
Loppuun paljon puhuva pilakuva Yhdysvaltojen tilanteesta:
"En ole varma siitä, kuuluuko länsimaisen sivistyksen opettaminen enää Ruotsin koulujen tehtäviin."
VastaaPoistaVastaus tähän on ilmiselvä ei. Musiikki, kuvataiteet ja kirjallisuus ovat varmasti seuraavina listalla odottamassa puhdistusta. Niissä elää vanha, väärä tietoisuus.
Ai voivat loukata muista kulttuureista tulleita??? Jestas! (<-raamatullista perua oleva sana) Jos tulee Suomeen, niin miten voi loukkaantua suomalaisuudesta? Ei kai sillä kuitenkaan hakata ulkomaalaisia. Menee ihan äärimmäisyyksiin kaikki. Mutta niinhän amerikan unelmamaassa on menty monessa muussakin asiassa. Kun mummo oli ottanu valokuvia lapsenlapsestaan kylvyssä, se sai syytteen pedofiliasta jne.
VastaaPoistaKR
VastaaPoistaVisiosi jatke:
pian on myös koittava aika kun lehterikaiteet peittyvät mainoksin kuin kiekkokaukaloissa.
Minä lykkäsin juuri kotiuruistani tutin päälle ja veisasin:
VastaaPoista1.
Jumala ompi linnamme
ja vahva turva aivan,
on miekkamme ja kilpemme
ajalla vaaran, vaivan.
Se vanha vainooja,
kavala, kauhea,
on kiivas, kiukkuinen
ja julma, hirmuinen.
Vain Herra hänet voittaa.
2.
On turha oma voimamme
vääryyden valtaa vastaan.
Me turman vallat voitamme
Herrassa ainoastaan.
Hän, Kristus, kuningas,
on voitonruhtinas,
lyö joukot helvetin,
ne tallaa jalkoihin
ja voiton meille saattaa.
3.
Jos täyttyisikin maailma
nyt valheen enkeleistä,
niin pimeys ei voittoa
kuitenkaan saisi meistä.
Ne olkoot raivoissaan
ja syöskööt kiukkuaan.
Nyt valheen vallat on
jo saaneet tuomion.
Ne yksi sana kaataa.
4.
Se sana seisoo vahvana,
ne ei voi sitä kestää.
Kun kanssamme on Jumala,
ken meiltä voiton estää?
Jos veis he henkemme,
osamme, onnemme,
ne heidän olkohon,
vaan meidän iät on
Jumalan valtakunta.
Kiitos Kari Rydanille,joka puki monen ajatukset sanoiksi.
VastaaPoistaTahallista liioittelua, joka ei edistä ihmisten rauhanomaista rinnakkaiseloa. Valitettavaa, että uskovaiset eivät halua yrittääkään ymmärtää muiden näkökantoja. Kukaan ei kiellä ketään harjoittamasta uskontoa. Me vain toivomme, että meitä ei pakotettaisi siihen, koska te haluatte.
VastaaPoistaTodella kummallinen näkemys. Et taida tuntea ollenkaan historiaamme ja kulttuuritaustaamme. Enemmistön ehdoilla kai tässä sentään pitää toimia.
PoistaEnemmistön? Helsingissä on jo kaupunginosia, joissa tilanne on 50-50 ja kehitys näyttää siltä, että muuallakin kirkkoon kuuluvien osuus pienenee kovaa vauhtia. Kun tilanne on suuressa osassa maata 80-20, on aika julmaa kristityiltä vaatia, että joka viides ihminen joutuu juhlimaan vakaumuksensa vastaisesti. Kukin saa mennä kirkkoon koska haluaa, rukoilla koska haluaa ja lukea Raamattua koska haluaa, mutta on erittäin itsekästä, että uskovaiset vaativat kaikkien tekevän niin.
PoistaTunne muuten kulttuurihistoriaa ja uskonnonhistoriaa erittäin hyvin. Niinpä tiedän, kuinka ohut kristillinen kerros on juhlapyhissämme ja esim. kuinka epäkristillinen joulu on juhlana.
"Aikain merkit siltä näyttääpi, ett Jeesus tulee, kaikki täyttääpi". Kaikki on ennustettu Kirjojen Kirjassa!
VastaaPoista"Mikäli koulun joulujuhlaa vietetään kirkossa" - miksi koulun joulujuhlaa vietettäisiin kirkossa?
VastaaPoistaOlisikohan siksi, että niin usein tehdään tänäkin päivänä?
PoistaYhtään koulun joulujuhlaa en ole kirkossa viettänyt. Monesti on ollut mahdollisuus juhlan jälkeen mennä kirkkoon, joka olen toki jättänyt väliin.
PoistaKoska valtaosa väestöstämme kuuluu kirkkoon ja lasten vanhemmat ovat tukemassa kirkossa käyntiä. Tässäkin pitäisi kunnioittaa historiaamme, kulttuuriperinnettämme ja elävää kristillistä kansamme arvopohjaa.
PoistaKristittynä olen toki surullinen että kulttuurimme kristillinen profiili on väistymässä. EN kuitenkaan ymmärrä tällaista voivottelua, joka on taistelua tuulimyllyjä vastaan. Suomessa tai Ruotissa on positiivinen uskonnonvapaus, kirkkomme voisivat hyvin perustamaa omia yksityiskouluja, joita tuettaisiin kirkon varoin! Miksi emme käytä tätä mahdollisuutta? Koska monet kirkon jäsenet ovat niin maallistuneita, että he kävisivät joka tapauksessa kunnallisissa kouluissa. Maallistumiskehitystä ei kuitenkaan käännetä lainsäädännöllä ja koulujen uskonnonopetuksella, kirkon on hoidettava uudelleenevankeliointi itse. Tämän myöntäminen olisi kaiken positiivisen muutoksen lähtökohta. Tällä hetkellä me vain tungemme päätä hiekkaan.
VastaaPoistajo on menty liian pitkälle näissä asioissa, odottakaahan kunnes moskeijat täyttävät maan ja jokaisella on rukousmatto koulussa.....sitähän ei enään kielletä koska se on kansainvälisyyttä.
VastaaPoistamitenköhän meille nauretaan.....
islamistisissä maissa saataisiin kuoleman tuomio omasta kristillisyydestämme, ei onnais kieltää siellä valtauskontoa...näin on.
Kari sain samalla päivän naurut,mutta karu fakta on se, että tuo on pelottavan totta.
VastaaPoistaTämä on usein kuultu, mutta varsin huono peruste erilaisten kristillisten ilmiöiden lujittamiseksi:
VastaaPoista"islamistisissä maissa saataisiin kuoleman tuomio omasta kristillisyydestämme, ei onnais kieltää siellä valtauskontoa...näin on."
Miksi meidän pitää olla pölkkypäitä, jos jossain muualla ollaan? Ihmeellistä, että toivottavan käyttäytymisen esimerkkeinä käytetään maita/kulttuureja, joiden vaikutusvaltaa nimenomaan halutaan minimoida.
Tarkoitat siis, että meidän pitäisi elää näiden pölkkypäiden ehdoilla? Minä en ainakaan sitä halua.
PoistaNo siis en tarkoita, vaan nimenomaan päinvastaista.
PoistaIslamilaisista valtiosta tekee sietämättömän juuri se, ettei niissä suvaita kuin yksi totuus. Siksi niiden käyttäminen mittatikkuna ei toimi: koska naapuri on pimeä, meidänkin tulee olla. Ei näin.
Muuten olen sitä mieltä, että jotkin koulun kuusijuhlat etc. ovat aika mitätön ja merkityksetön juttu koululaisille, eikä niiden puolesta tai niitä vastaan ole mielekästä menettää järkeään. Itse muistan ne lähinnä kärsimyksenä.
Kari, se saattaa mennä näin: me eurooppalaiset omassa heikkoudessamme ( = vääristyneessä käsityksessämme liberalismista) jätämme mantereellemme uskonnollisen, henkisen ja hengellisen tyhjiön ja luonnonlain voimalla eräs vielä tälläkin hetkelläkin voimakas uskonnollinen kulttuuri ( arvaatte kyllä mikä...kunhan sensuroin itseäni... ) tulee ja täyttää maan sekä arvoillaan että lapsillaan.
VastaaPoistaMe jotka emme sikiä, emme fyysisesti emmekä henkisesti enää, olemme Euroopassa väistyvä populaatio. Kulttuurigeneettisesti vahvempi populaatio syrjäyttää meidät näistä maisemistamme - ja hei, se on ihan meidän oma syymme ja valintamme. On niin mukavaa olla kaiken hyväksyvässä liberaalin poseerausasennossa ( saa hetkeksi siitä hyvän ihmisen maineen) mutta eihän luonto kauaa sellaista menoa katsele: vahvempi tulee ja kajauttaa meidät tieltä pois ja heittää tien sivuun.
Eurooppa on valinnut pelon tien ja ihmispopulaatiossakin pelko on yhtä kuin antautuminen. Pelkomme me osaamme niljakkaasti naamioida liberaaliudeksi ja suvaitsevaisuudeksi, ja ties miksi, but oh boys, maailma on paljon julmempi paikka kuin me arvaammekaan.
Kari, me todellakin hyvästelemme länsimaisen sivistyksen, juutalais-kristillisen jumalamme, renessanssin ja antiikin.
Mutta hei, tänä vuonna on vielä sentään Joulu. Orjuudesta vapautuksen alkamisen ( vrt. alistumisen-käsite siinä toisessa uskonnossa) syntymäjuhla. Muistakaa latvatähti !
Jorma
Näinhän tämä on nähtävä. Hyvä kirjoitus. Suvaitsevaiston eli lattanoiden on vaikeaa ymmärtää, miten tärkeä osa kristillisyys on länsimaista kulttuuria.
VastaaPoistaKun "suvaitsevaisuuden" nimissä ruvetaan siistimään kulttuuriamme 1930-luvun tyyliin puhtaaksi kristillisyydestä, karu tosiasia on, että kulttuuristamme jäljelle jäävät vain hamppuvaatteet eli tyhjät kuoret. Kulttuuriset tyhjiöt sitten täyttyvät valtapoliittisten tyhjiöiden tapaan voimakkaimmilla ja elinvoimaisimmilla kulttuureilla. Eli oikeastaan uskonnoilla, koska jokaisen kulttuurin ytimessä on uskonto.
Vaikka en odota Jeesusta takaisin, olen äärimmäisen kiitollinen siitä, että joissakin suomalaisissa kouluissa jaksetaan yhä välittää eteenpäin kulttuurimme ydintä ja perinteitä, jotka ovat siis kristillisyydellä täytetyt.
Pari vuotta sitten pidettiin koulumme joulujuhla kirkossa, ja perinteistä poiketen jouluevankeliumi esitettiin Matteusta mukaillen laulu/musiikkinäytelmänä. Kirkko oli täynnä juhlaväkeä ja yhteislauluina esitetyt virret kaikuivat uskomattoman jylhinä ja vaikuttavina kuin alleviivaten joulun sanomaa ja riemua, kun veisaamaan tottunut juhlaväki lauloi jouluvirsiä täysin palkein ja rinnoin.
Herra Rydman. Olisit nauttinut kuulemastasi.
Kiitos kirjoituksesta.
VastaaPoistaRuotsi ei kaikessa liene paras mallimaa.
Tietysti ikävää ei-kristittyjen kohtalo näissä perinteisissä adventti- ja joulujuhlissa. Onneksi niihin ei kuitenkaan ole mikään pakko osallistua eikä muusta opetuksestakaan jää jälkeen.
Jokaiselle ryhmälle voisi järjestää oman uskonnon mukaiset juhlat, mutta niin kauan kuin meillä yli puolet kansasta kuuluu kristilliseen kirkkoon, heidän juhlansa voinee olla kouluissa ja kirkoissa kuten tähänkin saakka.
Usein vedotaan kirkon jäsenten maallistumiseen, mutta tuskinpa moni tapakristitty tai vaikka esim. taloudellista syistä kirkkoon kuulumatonkaan panee pahakseen näitä lasten joulunajan juhlia. Pentti Linkola puolestaan kertoi taas liittyneensä kirkkoon sen (maallisten)arvojen takia, vaikka ei ole kertomansa mukaan uskovainen.
Sotilasvalatilaisuuksissakin taidetaan vielä veisata virsi. Toivottavasti pojat eivät pane pahakseen, vaikka valaloma varmaan tuokin helpotusta. Ehkä sielläkin on jo vaihtoehtoja toisuskoisille tai uskonnottomille.
Naapurissa oli perusteellisen kliininen kokeilu, jossa ei uskonnollisia näkemyksiä juuri suvaittu. (Solzenitsynin mukaan uskovat tosin pärjäsivät leireillä ehkä parhaiten.) Kai se oli sitä negatiivista uskonnonvapautta. Pakkoateismi ei ihmistä jalostunut. Tämä ei tietenkään ole Ruotsin eikä meidän tiemme, mutta kokeiluna mielessä pidettävä.
Ja jos puhdistetaan kaikki kristillinen materiaali, tarvittaneen myös virkamiehiä, tai valtion rahapulassa vapaaehtoisia, valvomaan symbolien ja sanankäyttöä.
-osku
Päivystävä ateistismiin taipuvainen agnostikko kommentoi: Jo on naurettavaa touhua ruotsalaisilta. Naurettavia teirän kommentitkin, tosin.
VastaaPoistaKristillinen kerrostuma on toki osa länsimaista kulttuuria, ja minun puolestani koulujen kristillisperäiset rituaalit käyvät (paremman termin puutteessa) käytännön opetuksesta tähän kulttuurimme piirteeseen. Tai ehkä tutustuminen on parempi sana; tutustuminen traditioihin.
Traditiot nyt muutenkin ovat tärkeitä, eritoten mitä vanhempia ne ovat. Joulupuusta kukaan ei voi mennä sanomaan onko kyse tarkalleen ottaen pakanagermaanisen vaiko kristillisen mytologian tuotoksesta, tai onko näillä kahdella edes mitään väliä. Kyllä minä kiltisti sen hankin ja koristelen noin niin kuin jokatapauksessa, en kyllä varsinaisesti usko sen olevan muuta kuin koreaksi & kauniiksi laitettu kasvi. Esteettinen traditio.
Uskonnon- ja omantunnonvapaus on toisaalta myös länsimainen arvo, samoin valtiovallan erottaminen kirkosta. Ei se oikein ole eettisesti kestävää pakottaa kunnan kouluissa ketään osallistumaan omantuntonsa vastaiseen uskonnonharjoitukseen. Mikä on uskonnonharjoitusta, mikä traditiota, siinä on vaikea rajanveto. Minä toivoisisin sellaista rajanvetoa, ettei ihmisellä jolla ei ole erityisempää halua loukkaantua joulujuhlasta, olisi myöskään syytä loukkaantua.
Mitä tämä käytännössä tarkoittaisi, noh... Virret koulujen juhlissa on okei, kunhan ei ole pakko laulaa. Evankeliuminäytelmä tai tiernapoikaesitys käy hyvin osaksi joulujuhlaa siinä missä maallis-pakanallinen pukkikuusiteatteri, tosin aktiivisen uskon tunnustamisen vaatiminen niin pukkiin kuin kiistainalaisempiin jumalolentoihin taas menee asiattomaksi.
Sitä minä en jaksa ymmärtää tässä blogissa ja kommenteissa, nimittäin tätä (länsi-)maailmanlopunodotusta ja paniikkireaktioita. Jos länsimaisen kulttuurin elinvoima on kiinni koulujen joulujuhlien sisällön kristillisten elementtien pakollisuudesta, niin epätoivoista on.
Kauhukuvaa kristillisen mytologian sensuroinnista kuva- ja muista kaunotaiteista taas en ollenkaan ymmärrä. Alaluokilla äidinkielen tunneilla kerrottiin mm. taru Narkissoksesta, historiankirjoissa raapaistiin kreikkalais-roomalaista Pantheonia. Täysin tunnustuksettomasti. Ev.-lut.:n aktiivisen harjoittamisen poistamisen ei pitäisi tarkoittaa judeo-kristillisyyden poistamista opetuksesta kokonaan.
Miten sitten kaiken kristinuskoon liittyvän sensurointi länsimaisesta sivistyksestä seuraa siitä, että koulun joulujuhlassa pidetään jokin käsitteellinen ero kirkolliseen hartaustoimitukseen siunauksineen päivineen, siihen kaipaisin jonkinlaisen vähän konkreettisemman argumentin kuin mitä blogitekstissä esiteltiin.
Ja jos kerran taas kirkkoon kuuluvien terveiset meille kirkkoon kuulumattomien vakaumuksille on luokkaa "ikäväähän se on" -haistattelut kuten edellisellä, voitte olla varmoja omasta suhtautumisestani.
Kuten sanottu, minulle sopisi aivan hyvin kristillisen perinteen esitteleminen koulun juhlassa, jos siis joskus saan jälkikasvua jonka koulujuhlista pitäisi tarkemmin huolehtia, mutta siitä minä en pidä te haluatte päättää mihin uskonnollisiin toimituksiin heidän olisi osallistuttava, jos minäkään en sitä halua määrätä... Onko Joulupukki tervetellut alttarin eteen "Jouluevankeliumi Matteuksen mukaan" -kirkkotilaisuuteen?