keskiviikko 2. huhtikuuta 2014

Rakkaus on ruma sana

Ja nyt siis rauhotutaan oitis! En puhu ollenkaan itse psyykkisestä ilmiöstä sinänsä, vaan siitä äänneyhdistelmästä jota suomenkielessä yleisimmin käytetään tuosta hellästä asiasta.

Äitini kertoi muinoin jostain nuoruutensa eestiläisestä ystävättärestä, joka näki ruotsinkielisen kirjankannen: "Kärlekken... Se mahtaa olla jonkun noidan nimi!". Eteläisen itämerensuomen mukaan äännettynä sana on tosiaan aika rohea. Mutta jos suomeksi "rakastan sinua", se kuulostaa kuin joku pistelisi voodoo-nukkeen neuloja, ja repisi sen lopulta palasiksi!

Ajatelkaapa venäläistä vastinetta 'ljublju'! Sehän kuulostaa kosteiden limakalvojen laululta esimerkiksi innokkaan suutelun yhteydessä. Latinan ja italian 'amō' on m-äänteineen kovasti kaunis, ja 'amabile' (= rakastettava) pehmenee b:n ja l:n ansiosta edelleenkin. Saksan 'lieben' ja keskiajansaksan 'minnen' ovat myös kielellä litkuteltavan sööttejä.

Olisihan vanhassa suomessa sentään nätimpikin sana tarjolla: 'lempi, lemmin sinua'! Olisiko vanhempi runokieli vienyt tuolta sanalta katu-uskottavuuden?

Entäpä sitten 'äiti', puhumattakaan raivostuttavasta itäsuomalaisesta veännöksestä 'äiskä, äeskä'! Tuon vanhan lainasanan tilalla olisi helposti käytettävissä ikivanha omaperäinen 'emo'. Olisiko eläin-äitiä nykyisin tarkoittava muoto 'emä' estänyt 'emon' käyttämistä?

Kaksi ilmaisua:
'Äiren rakkaus'
'Emon lempi'

Kumpi onkaan kauniimpi?

Ja kuinka kauniisti soikaan kalevalainen kieli, kun tuo lieto Lemminkäinen jo kohta kotihin joutui, luoksi ehtoisen emonsa, suulla surkeannäöllä, syämellä synkeällä. Emo vastahan tulevi, kulkiessansa kujoa, aitoviertä astuessa. ... Sanoi lieto Lemminkäinen: "Oi emoni, kantajani!"...

8 kommenttia:

  1. Aina silloin tällöin kuulee sanottava, että äiti on suomen kielen kauneimpia sanoja. Hölynpölyä. Äiti on sanana ruma – ajatuksessa äidin kauneudesta ovat menneet sekaisin sana ja sen tarkoite. Useimmille tarkoite äiti näet säilyy kovin tärkeänä ja rakkaana läpi elämän.

    Olet oikeassa, emo on paljon kauniimpi sana, joskin sen kauneutta on vähän murentanut oppitekoinen kieli »emätin» etunenässä.

    Lemmenlaulu. Laudeliina. Illalla. Alavilla mailla hallanvaara.

    VastaaPoista
  2. Kuopuksen opettana nautiskelee aina sanasta "nahkealehtinen"
    Kärlek on lausuttuna huomattavasti paljon kauniimpi kuin kirjoitettuna. Niinkuin myös morot.

    VastaaPoista
  3. KR

    savolaisten
    'äeti'
    on semmosta muttuuttelua - suht lempee, muttei niin lämpimän napakka kun meijjän karjalaisempien
    'äit'.

    Juicelta: http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_18966

    VastaaPoista
  4. Arvoisa Kari Rydman!

    Minulla olisi sinulle pyyntö/ehdotus.
    Sinullahan on Facebook-sivut ilmeisen ahkerassa käytössä. Olisi mukavaa päästä lukemaan, mistä niillä sivuilla keskustellaan.
    Mutta minulla ei ole Facebook-tunnuksia - enkä sattuneesta syystä voi sellaisia hankkiakaan - joten en pääse Facebook-sivuillesi.
    Voisitko MITENKÄÄN julkaista blogisi etusivulla suoran linkin Facebook-sivuillesi, jotta me ei-Facebooklaisetkin pääsisimme tutustumaan naamakirjaasi?

    Avartaisi ajatteluamme.

    Ystävällisesti tervehtien säännöllinen blogisi lukija

    VastaaPoista
  5. Facebook on yksityinen alue, jonne ei ole tarkoitus päästää ulkopuolisia, kuten ei kotiinkaan. Ei varsinkaan tuntemattomia henkilöitä jotka eivät ilmoita edes nimeään. Oman perheen ja lähisuvun lisäksi minulla on Facebookissa vain lähimpiä ystäviä, ja mitä siellä keskustellaan on juuri sellaista mitä lähipiirin kanssa keskustellaan. Olen pahoillani, mutta missään tapauksessa en aio avata naamakirjaani muille.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Arvoisa Kari Rydman!

      Anteeksi. En toki olisi halunnutkaan pyrkiä sellaiselle Facebook-sivustolle, joka on tarkoitettu vain perheen, lähisuvun ja lähimpien ystävienne kohtaaamispaikaksi.Tätä en kuitenkaan ennen vastaustanne tiennyt.
      Luulin, että kyseessä on "Jokamiehen keskustelufoorumi".

      Ystävällisesti tervehtien Ujo

      Poista
  6. Minä olen luullut että 'emä' ja 'emo' menevät juuri toisinpäin - 'emo' on nykykielen eläinäiti, 'emä' 'äitiä' edeltänyt sana?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Johdokset menevät juuri näin: iso on johdettu sanasta isä, talo sanasta *tala ja emo sanasta emä. Johtimeksi tarjoan varovasti *j:tä (vrt. *kala-j-ta > kaloja).

      Poista