Tänään aukeni uusi ajatuksen aihe paljon parjatun Facebookin ansiosta. Veljentyttäreni kertoi kuulevansa E-duurin tiettynä värinä. Minulla oli sama kokemus, ja niin käytiin läpi melkoinen määrä duuri- ja mollisävellajeja. Merkillistä kyllä meidän synestesiamme olivat lähes identtiset.
Aihe kiinnosti minua jo nuorena, ja suunnittelin yliopistossa jopa tutkielman tekemistä näistä musiikin ja värien välisistä synestesioista. Kävi kuitenkin ilmi, että silloin löytämissäni raporteissa ei ollut minkään näköisiä havaittavia yhtäläisyyksiä, ja tuntui siltä että sävellaji-väri-synestesiat olivat kovin yksilöllisiä, ja saattoivat johtua kovin erilaisista syistä.
Nyt rupesin miettimään asiaa uudelleen. Omat väriaistimukseni lähtivät vuoden 1904 Blüthner-pianostani, jossa vielä oli alkuperäisen tapainen perusviritys. Se on yhä samalle tasolle viritetty, mutta käytännön syistä tarkennettu tasan puoli askelta alemmas kuin normaaliviritys tänään. Veljentyttäreni piano on normaalivireessä. Soittimen osalta meillä on siis eri lähtökohdat.
Toinen mahdollinen lähtökohta on kuultu musiikki. Meillä se on varmaan vain osittain samaa, joten siitäkään ei ehkä liene selitykseksi.
En tässä kerro mistä väreistä ja sävellajeista oli kysymys, sillä käännyn blogiani lukevien muusikoiden ja musiikinharrastajien puoleen. Voisitteko kertoa, onko teillä joitakin värien ja sävellajien yhteisiä kokemuksia? Katsottaisiin sitten, löytyisikö asiassa joitakin yleisiä merkityksiä.
Minulle ei musiikki avaudu väreissä. Olen harrastanut ja opiskellut musiikkia ja kuvallista ilmaisua ja kumpiakin työssäni ja vapaa-aikanani hyödyntänyt. Kummastakin nautin ja kumpaakin teen, mutta tämmöistä yhteyttä en niille koe. Olen lukenut aiheesta, mutta en ole testannut itseäni - Yamaha-piano on huonossa vireessä, ja hopeahuilu soi niin katkeraan :)
VastaaPoistaSynestesia oli mulle vielä vuosi (?) sitten tuttu vain terminä, ja nyt tunnen täältä blogimaailmasta jo kolme, joilla aistit toimii sillä lailla. Muun muassa ihmisen, jolle sana "sininen" on keltainen.
VastaaPoistaEi värejä, mutta prätkäillessä soi aina päässä jotain, mikä liittyy tilanteeseen tai paikkaan.
VastaaPoistamusiikissa synestesia esiintyy minulla (aktiivinen musiikin passiiviharrastaja joka ei itse soita tai laula kuin alkeistasolla eikä enää kouluiän jälkeen sitäkään) siten, että erityisen vangitsevat melodiat tuntuvat tuoksuvan ja harmonioiden voi aistia lämpötiloja.
VastaaPoistaVärit yhdistyvät minulla viikonpäivii, esimerkiksi tiistai ja perjantai ovat sinisiä, maanantai ja torstai punaharmaita (kuin syksyinen auringonlasku). Käytännössä tämä vaikuttaa ainakin siihen, että usein sotken tapahtuuko jokin asia ti vai pe/ma vai to!
Mielenkiintoiset synestesiat sinulla!
PoistaTasavireisessä viritysjärjestelmässä en taida kuulla mitään erityisiä "värejä", ainakaan kosketinsoittimilla. Vanhemmissa käytettävästä temperatuurista riippuen on sitten jo selvät luonteet, ne soivat eri tavoin.
VastaaPoistaMusiikki on minulle enemmänkin mielen liikuttaja, se antaa minulle tunnetiloja, jotka eivät assosioidu väreihin. Minulla kun ei ole mitään erityistä lempiväriä, vaan kaikkea eri tavalla taittunutta valoa tarvitaan.
Sävelten kuuleminen/näkeminen on mielenkiintoinen ilmiö. Olen yrittänyt opetella sähkötystä, mutta en kuule merkkejä sointuina. Kuulen ne vain erillisinä piippauksina. Nyt kun olen auttavasti opetellut soittelemaan pianokoskettimella, en siinäkään kuule keskinäistä sointia vain ja ainoastaan nuotit erillisinä. Pakotetun yleisön (= muu perhe) mukaan soittamiseni kuullostaa kuitenkin tunnistettavalta ja jopa svengaavalta.
VastaaPoistaMinulla on miksauskokemusta, missä sujuvasti poimin äänivallista yksittäiset soittimet ns. linjakuulolla ja muokkaan sointia kokonaisuuteen sopivaksi.
Ei ainakaan mun silmiin ole osunut tutkimusta erotelevasta "linjakuulosta"
Teini-iässä 1980-luvulla ns vanha musiikki oli juuri tulossa muotiin ja hurahdin täysillä varsinkin vokaalipolyfoniaan. Olen huomannut miten eri tavalla ihmiset suhtautuvat siihen, osalle se on vain äänimassaa, osalla on kuvaamasi "linjakuulo". Minulle viime mainittu tuli vasta totuttelun kautta vähän kerrassaan.
PoistaHei! Tämä on vanha keskustelu mutta pakko kommentoida. Minulla muutama sävellaji aiheuttaa vahvan aistimuksen. Ylennysmerkkiset sävellajit ovat minulle keltasävyisiä, tummin on G duuri ja kirkkain D-duuri. A-duuri on siltä väliltä. H-duuri aiheuttaa karvojen nousemisen pystyyn, koska se on hiekkaa ja lasimurskaa suussa ei niinkään minkään väristä.
VastaaPoistaKiintoisaa olisi tässä yhteydessä tietää soitatko jotain instrumenttia.
Poista