Sunnuntaina on seurakunnissa vaalit. Olen sen verran korkeakirkollinen, että en oikein ymmärrä tätä demokratiaa. "Pääkonttorihan" sijaitsee ihan muualla, ja sen asioita hoitavat täällä ylimpinä sijaisina hiippakuntien piispat. Mihin siinä tarvitaan puolueita? Listojahan on jo tullut muilta paitsi kristillisdemokraateilta.
Sääksmäen seurakunnassa on näköjään kolme listaa, "porvarien", SDP:n ja "hurskaitten" listat. Nyt pitäisi vain saada tietää mikä on vaikkapa demarien ja porvarien ero olennaisissa kysymyksissä. Viittaako puoluekanta esimerkiksi "filioque"-kysymykseen, joka ensimmäisenä hajotti kirkon vajaat tuhat vuotta sitten? Kummat kannattavat "hyvien tekojen" osuutta "pelkän armon" ohella? Sehän hajotti kirkon seuraavan kerran, noin yksinkertaistettuna.
Mikä on ekumenian ja/tai oikeaoppisuuden sijainti puoluekartalla? Entä missä kulkee sukupuoli- tai lukumääräneutraalin avioliiton kannatusraja? Saako Petteri Punakuonoa tai Kulkusia esittää jouluna, tai Akselin ja Elinan häävalssia vihkiäisissä? Mitä sanovat puolueet?
Minusta puoluevallan ja -sidonnaisuuden levittäminen sellaisille alueille jonne ne eivät luonnostaan kuulu on epämiellyttävää. Annettaisiin vain Jumalalle mikä Jumalan on, ja keisarille mikä keisarille kuuluu. Tähän liittyy pari seurauslausetta. Keisari (tai puoluejohtaja) ei tule jumalanpalvelukseen keisarina (tai puoluejohtajana), eikä keisari myöskään voi väittää saaneensa vallan Jumalalta (tai papeilta). Keisari (tai puoluejohtaja) nousee seisomaan, kun piispa saapuu prosessiossaan kirkkoon. Ja piispa noudattaa keisarin säätämiä lakeja, mikäli ne ovat kohtuullisia eivätkä rajoita hänen päätösvallassaan olevia asioita.
Nämä ovat korkeakirkollisen arkkikonservatiivin ajatuksia. Niihin minulla on suvereeni hallitusvalta keisarista ja piispasta riippumatta.
Meillä ei ole puoluesidonnaisia ehdokkaita lainkaan. Kaikki ehdokkaat ovat löytäneet "kotinsa" eri nimisten (kolme kappaletta) ryhmittymien alta.Kaikki ryhmittymät vaikuttavat melko samanlaisilta; en niissä suurtakaan eroa huomaa.
VastaaPoistaJa edellisestä oli kirjoittajan nimi jäänyt pois:Vieno
VastaaPoistaOivallinen kirjoitus.
VastaaPoistaKävin äänestämässä heti ennakkoon. Seurakunta oli tuonut uurnan oppilaitokseen, arvellen näin pääsevänsä laajojen nuorisomassojen lähelle. Tietääkseni tällä kertaa saivat äänestää jo 16 vuotiaat.
No, minä äänestin. Oppilaitoksen turvallisuusvastaavana minun piti heti äänestyksen jälkeen pistää käyntiin yllätyksellinen poistumisharjoitus, jossa harjoitellaan jotain maalllista hätää.
Sanoin kirkkoherralle, että jos hän huolehtii uurnasta , niin minä kannan sorean diakonissan kyllä kokoontumispaikalle.
Minulle tuli illuusio viimeisestä päivästä ja siitä, onko neitsyeiden lampuissa öljyä tarpeeksi.
Mutta asiaan.....
Seurankuntavaalien poliittiset tunnukset ovat vähän oksettavia. Mieluummin äänestäisin ihmistä. Kristillisten listan tunnukset ovat erittäin oksettavia, Siellä on ehdokkina ihmisiä, jotka kiusaavat seurakunnissa palkollisia ja työntekijöitä.
Valtakunnallisissa vaaleissa on sitten ehdokkaana vapaita suuntia ja helluntailaisia ja herätysliikkeen ihmisiä ja vaikka mitä. Mummut äänestävät huivitötteröllä heti kun ristinmerkin jossain näkevät. Vain jehovat puuttuvat.
Olisi hyvä jos päähenkilön poika tulisi ja potkisi rahanvaihtajien pöydät taas kumoon . Semmoinen vähän raikastaisi tunnelmaa.
Minä löysin neljältä listalta yhden semmoisen nimen, jolle saatoin ääneni antaa ilman että olisi kopissa puistattanut.
Olisiko neljän vuoden kuluttua itse lähdettävä ehdolle.... Silloin vissiin olen jo eläkkeellä. Yksi ääni on odotettu tulos. Kaksi ääntä merkitsisi sitä, että vaimokaan ei ole löytänyt ketään kunnoillista perheen ulkopuolista. Saattaa siinä käydä kumminkin niin kuin työkaverille, joka suostui ehdolle ja sai 4 ääntä. Tulos olisi ollut ihan kelvollinen pienessä seurakunnassa, mutta sitä tulosta hieman himmensi se, että kuollut mies, kesken vaalitaistelun kuollut mieskin sai toista kymmentä.
Kukas se oli se kuuluisa suomalainen teologian tohtori (konservatiivi, kääntyi katoliseksi, muutti Espanjaan...) joka sanoi että kirkko on täällä sen vuoksi että täällä kuollaan. Siitä kirkosta, sielun pelastukseen ikuiselta kuolemalta keskittyvästä, ei juuri näe ainakaan kirkon jumalanpalveluksen ulkupuolella merkkejä. Sen sijaan kaikki nice on nice, kaikki ajan trendit ovat ihan okei, kirkon ohjelma ei juurikaan eroa esim. vihreän puolueen ympäristöohjelmasta ja kaiken kivan pehmeän ja inhimillisen likettämisestä. On hauskempaa olla nykymenoon mukautuva liberaali ja lyödä raamatulla päähän meitä heikkoja konservatiiveja siten että syyttää meitä raamatulla päähän lyömisestä (jos käsitätte mitä tarkoitan).
VastaaPoistat. toinen konsevatiivi eli sellainen alkuperäinen kristitty liberaali