Kuvan nainen kastelee kukkasta, ja on vahvasti kumartunut oikealle. Ettei nainen suorastaan kaatuisi, hän pitää vasemmalla kädellään kiinni kukkapöydästä. Vasen-oikea-lain mukaisesti kuvan oikea reuna on vielä tukittu keräämällä siihen puolet huoneiston romppeista. Ruskeahkolle lattialle jäi kuitenkin tyhjä kolo, joka on täytetty tavarapaljouden siirtämisen yhteydessä ilmeisesti pudonneella kukkasella.Maalauksen idea ei kuitenkaan ole tässä, vaan juuri siinä värityksessä joka kuvan nähdessämme heti antaa niin vahvan ensivaikutelman. Watts leikittelee traditionaalisella komplementtivärien idealla, ja tekee sen vielä hyvin symmetrisesti.
Ylhäällä vasemmalla on tapetin laaja vihreä kenttä. Siitä alaviistoon oikealle on tuolin punainen vastaväri, pienempi kenttä joka yhdeltä reunaltaan on kiinni vihreässä. Naisen sininen puku muodostaa toisen laajan värikentän, ja siitä alaviistoon oikealle on kankaan vastaväri oranssi, pienempi värikenttä joka samaten on yhdeltä reunaltaan kiinni sinisessä. Oikeata reunaa ja alakulmaa tukkivissa tavaroissa näiden neljän värin lähisukulaiset esiintyvät pieninä välähdyksinä.
Kuvan pääteema on siis kahden päävärin ja niiden komplementtivärien esittely, ja teeman kehittelyä on sitten niiden oikeassa reunassa tapahtuva liukeneminen moniksi eri sävyiksi. Wattsin värinkäsittely tässä kuvassa muistuttaa hiukan Marc Chagallin myöhemmin usein käyttämää väritysideaa. Chagall maalaa usein suuren osan kuvastaan lähisukuisilla väreillä, sanokaamme esimerkiksi keltaisella, kellanoranssilla, oranssilla ja oranssinpunaisella, ja tasapainottaa tätä kokoelmaa sitten pienemmälle alueelle sijoittuvalla keskimääräisellä komplementtivärillä, esimerkiksi sinisellä ja sinivihreällä. Yritän jossain välissä löytää sopivan esimerkin tästä Chagallin järjestelmästä, mutta yhä jatkuvan tekijänoikeuden vuoksi kuvia on vaikea löytää netistä.
,
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti