Olen kirjoittanut tästä aiheesta ennenkin, mutta satuin juuri lukemaan Suomen kielen lautakunnan suosituksen entisten kunnannimien käytöstä. Lautakunta sanoo suoraan, että lakkautettujen kuntien ja niiden osien nimien jatkuva käyttäminen on paikallisesti tärkeää, ja suositeltavaa myös selvyyden vuoksi.
Yllä on Sääksmäen kunnan vaakuna vuoteen 1972 asti. Tuolloin kaupungiksi paisunut teollisuuskylä Valkeakoski liitti emäpitäjän itseensä, ja kaupungin johtohenkilöt ilakoivat julkisesti, että Sääksmäen nimi poistuu maailmankartalta. Itse muistan, että 70-luvun lopulla ja vielä 80-luvullakin paheksuttiin emäpitäjän nimen mainitsemista, ja olenpa ollut sellaisessakin kokouksessa jossa esitettiin Sääksmäen Ritvalan kuuluisan helkajuhlan siirtämistä "kivikylän" keskustaan, se kun kuulemma nyt kuului kaupungin "omistukseen".
Kuten sen jälkeen muuallakin kuntaliitosten yhteydessä nimistöpolitiikka oli täällä selvästi valtapolitiikkaa. Sen merkit näkyivät kaikessa ihmistoiminnassa, usein myös syrjintänä. Onneksi uusi "herrakansa" koskilaiset sittemmin tajusi, että Sääksmäen historiallisella jättiläispainolla oli heidänkin hyödyllistä ratsastaa. Ja kun esimerkiksi seurakunnat jälleen yhdistyivät, niistä tuli taas Sääksmäen seurakunta, jonka historia ulottuu 1200-1300-luvuille asti.
Nimien kirjavuus on jopa sekaannuttava Sastamalan "uudessa" kaupungissa. Siellä Vammalana tunnetussa kivikylässä on Tyrvään kirkko. Tyrväässä on lisäksi keskiaikainen P.Olavin kirkko. Sastamalan vanha kirkko puolestaan on tätäkin kauempana kivikylästä. Hallinnollisesti ja historiallisestikin alue on Sastamalaa, vaikkakin Sastmola on Merikarvian ruotsinkielinen nimi. Kiikkalaiset tai mouhijärveläiset tuskin tuntevat itseään vammalaisiksi, mutta kaikki puhuvat Tyrvään murteeksi nimettyä kieltä. Varminta lienee sekaannusten vuoksi käyttää paikallisasioista puhuttaessa vanhoja nimityksiä.
Kun menen Tammisaareen, menen tämännimiseen kaupunkiin, huolimatta siitä että se nykyään kuuluu Raaseporin kaupunkiin. Itse asiassa Raaseporin muinainen lääni oli vielä paljon isompi. Mutta kun menen Raaseporiin, menen tämän muinaisläänin hallintolinnan eli Raseborgin linnan raunioille... Jälleen tuntuu vanhojen nimien käyttäminen käytännöllisimmältä.
Entä jos olen Hauholla tai Kalvolassa, olenko siis Hämeenlinnassa? En takuulla, vaikka esimerkiksi Kalvolan nimeä on häivytetty olan takaa. Sen kylistä Iittala on ottanut itselleen tunnetuimmuuden, vaikka siellä sijaitseekin Kalvolan kirkko (ja seurakunta). Toisaalta dokumenteissa kerrotaan, että Iittala on yksi Hämeenlinnan esikaupungeista, ei Kalvola. Minulle Äimäjärven takainen harvaan asuttu ylänköalue ja useankin vesistön lähtöseutu on kuitenkin Kalvolaa - enkä ole ainoa.
Muistettakoon myös, että Helene Schjerfbeck muutti 1902 Nurmijärven Hyvinkäänkylään. Asema siellä toki oli, mutta ei kaupunkia...
Sentään sekä Sääksmäki että Valkeakoski ovat perinnäisiä nimiä, vaikka olisi se Sääksmäki parempi ollut, jo keskiajalla tavattu, kuten kirjoitat. Erehdyinpä kerran taivuttamaan *Sääksmäellä erästä vanhaa blogaustasi kommentoidessani. Kyllä hävetti, kun huomasin erheeni!
VastaaPoistaVammala taas oli viime vuosisadan surkeimpia epäonnistumisia suomalaisen paikannimistön saralla: keinotekoinen nimimuodoste, jota ei olisi koskaan pitänyt olla olemassa (Kokemäenjoen Vammaskosken pohjalta johdettu).
Jos nyt oikein käsitin Tyrvää ja Karkku yhdistettiin vanhaan Tyrvään kirkonkylään, ja siitä tuli "Vammala". Onneksi se on nykyään Sastamala nimeltään.
Vanhat perinnäisnimet kunniaan.
1900-luvun alussa Vammalan kauppala perustettiin Tyrvään pitäjän Marttilan kylän maalle, jossa oli Tyrvään seurakunnan uusi kirkko. Vanha Pyhän Olavin kirkko oli Tyrvään Kallialan kylässä. Kauppalan nimeksi toivottiin Vammalaa, koska sitä oli siksi jo tähänkin asti kutsuttu ja koska nimi johtui viereisestä Vammaskoskesta.
PoistaVuonna 1973 Karkku ja Tyrvää liitettiin kokonaisuudessaan Vammalaan, samoin vuonna 2007 Suodenniemi. Vuonna 2009 Vammala, Äetsä (= v. 1981 yhdistyneet Kiikka ja Keikyä) ja Mouhijärvi yhdistyivät Sastamalaksi, eli otettiin käyttöön 1500-luvulla käytöstä jäänyt vanha nimi. V. 2013 Sastamalaan liittyi vielä Kiikoinen.
HL
KR
VastaaPoistatäällä päin on merkillistä, ettei Punkaharjun eikä Kerimäen seurakuntaa enää ole kun kunnat liittyivät vuoden vaihteessa Savonlinnaan.
Vaivaisukkopäivillä Kerimäellä - http://www.vaivaisukot.fi/ - jotenkin osuvasti, vaikka kautta rantain (lojaalisuudesta työnantajalle?) ent. kirkkoherra, nyk rovasti Loikkanen painotti seurakunta-sanaa ja nimenomaan sen pienuutta, läheisyyttä tarkoittavaa merkitystä.
Nyt Savonlinnan seurakunta on kaikkea muuta kuin intiimi ja läheinen asukkailleen.
Tarkkaan ottaen Schjerfbeck taisi asua Hyvinkäänkylän rajojen sisällä, mutta asemanseutua, jossa hän asui (jos ei ihan alussa asunut nimenomaan Hyvinkäänkylässä, myöhemmin ainakin radan lähellä ja päiväsi mielestäni kirjeensäkin Hyvinkäälle), en muista kutsutun missään vaiheessa Hyvinkäänkyläksi, se nimi eriytyi radan rakentamisen jälkeen erityisesti tarkoittamaan vanhaa kyläkeskusta viitisen kilometriä kylästä länteen. Kaupunkia ei ollut eikä kauppalaa, mutta kirjepäiväyksissä ja lehtiuutisissa puhutaan Hyvinkäästä. Pitää vielä tarkistaa, mutta olen ajatellut, että Hyvinkää oli vähän samanlainen alue kuin Littoinen Turun suunnalla, Kaarinan ja Liedon rajalla - nimellä tarkoitettiin sitä asutuskeskusta joka oli Nurmijärven ja Hausjärven rajamaalla ja molemmin puolin, ja siihen kuului enemmän kuin Hyvinkäänkylän kylän alue. Painotetaanko siis hallinnollisia rajoja vai paikallisia nimeämisen tapoja. Sinänsä kannatan tietysti vanhojen nimien käyttöä, tosin jos ihan vanhoihin aikoihin mennään niin kirjoittaisin tätä Janakkalan Hyvinkäänkylässä...
VastaaPoistaTarkkaan ottaen Schjerfbeck taisi asua Hyvinkäänkylän rajojen sisällä, mutta asemanseutua, jossa hän asui (jos ei ihan alussa asunut nimenomaan Hyvinkäänkylässä, myöhemmin ainakin radan lähellä ja päiväsi mielestäni kirjeensäkin Hyvinkäälle), en muista kutsutun missään vaiheessa Hyvinkäänkyläksi, se nimi eriytyi radan rakentamisen jälkeen erityisesti tarkoittamaan vanhaa kyläkeskusta viitisen kilometriä kylästä länteen. Kaupunkia ei ollut eikä kauppalaa, mutta kirjepäiväyksissä ja lehtiuutisissa puhutaan Hyvinkäästä. Pitää vielä tarkistaa, mutta olen ajatellut, että Hyvinkää oli vähän samanlainen alue kuin Littoinen Turun suunnalla, Kaarinan ja Liedon rajalla - nimellä tarkoitettiin sitä asutuskeskusta joka oli Nurmijärven ja Hausjärven rajamaalla ja molemmin puolin, ja siihen kuului enemmän kuin Hyvinkäänkylän kylän alue. Painotetaanko siis hallinnollisia rajoja vai paikallisia nimeämisen tapoja. Sinänsä kannatan tietysti vanhojen nimien käyttöä, tosin jos ihan vanhoihin aikoihin mennään niin kirjoittaisin tätä Janakkalan Hyvinkäänkylässä...
VastaaPoista