perjantai 7. helmikuuta 2014

Tyttö, tuuli, ja rakkaus

Claes Andersson, psykiatri, runoilija, jazzmuusikko ja ministeri teki joskus 60-luvun lopulla tämän suurenmoisen runon, jossa tyttö ja tuuli kietoutuvat toisiinsa loputtomasti muuntuvana kudoksena, kuin permutaatioiona ikään. Pakkohan minun oli aikoinaan tehdä runosta oma versio. Levyllä "Viatonten valssi" toimii pianistina puolalainen jazzmestari, jonka nimi minulta juuri nyt on kadoksissa.  Itse en näet osaa soittaa jazziksi.



Suurenmoinen runo on tässä:

Hon går med vinden i sitt hår
Jag älskar hennes sätt att gå
Jag älskar hennes sätt att gå
med vinden i sitt hår
Jag älskar sättet 
vinden går i hennes hår
och vindens sätt 
att gå i hennes hår
Jag älskar när hon går
Jag älskar hennes sätt att 
gå med vinden i sitt hår
Jag älskar vindens sätt med hennes hår
Jag älskar vindens sätt att gå i hennes hår
Jag älskar henne 
då hon går med vindens sätt att gå i hennes hår
Jag älskar henne och jag älskar vinden 
när hon går med vinden i sitt hår
och vindens sätt att älska hennes hår
Jag älskar henne när hon går

med vinden i sitt hår

Lähettänyt klo

5 kommenttia:

  1. hikkaj7. helmikuuta 2014 klo 17.39

    KR

    entäs jos modernisoisit laulun ruotsalaiseen päiväkotikäytäntöön, mistä IS viikolla raportoi ja näemmä AL jo aiemmin: ei ole han eikä hon, vaan hen.
    (olisko omistusmuot0 sitten hannes????)

    http://www.aamulehti.fi/cs/Satellite/Ulkomaat/1194684724793/artikkeli/ruotsalaisessa+paivakodissa+ei+ole+tyttoja+tai+poikia+-+vaan+ystavia.html?s=k

    ps
    Asiasta toiseen: tuolla Cityn puolella lueskelin kirjaa Tuupovaarasta Tukholmaan, missä maalaismies vieraili Hesassa ollessaan varmaan aivan lähisukulaisesi luona vuonna 1955: 'Pekka saa tehtäväksi toimittaa terveiset pääkaupungin vastaavalle eli ylipormestari Eero Rydmanille ja muille pampuille.' Eikös vain?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kari Rydman7. helmikuuta 2014 klo 20.24

      Jukka, tiedät jo kirjoittaessasi tätä, että pidän tuota ruotsalaista aivopierua perinpohjaisen sairaana... Tätä menoa alkuasukkaitten lisääntyminen loppuu, ja maa täyttyy muualta tulleilla, joilla vielä on sukupuoli - ja siihen liittyvä vietti.
      Eero Rydman oli isoisäni serkku ja Heikki Ritavuoren nuorempi veli, eli 1900-luvun alkupuolen mitoilla todella lähisukua.

      Poista
  2. Anonyymi17. helmikuuta 2014 klo 14.51

    Mainiota sanoilla ja nuoteilla leikittelyä!Jag tycker om den.


    Med vänligt häls. Vieno

    VastaaPoista
  3. Anonyymi17. helmikuuta 2014 klo 15.03

    JK.Unohdin mainita, että sinulla on kaunis ääni!


    Yst. Vieno

    VastaaPoista
  4. Anonyymi24. helmikuuta 2014 klo 18.20

    Tiedoksi: Tämä kipaleesi soitettiin Lauantain toivotuissa! Levytysvuodeksi sanottiin 1982...

    V.

    VastaaPoista

Tilaa: Lähetä kommentteja (Atom)