lauantai 3. toukokuuta 2014
Nuorucaisen tapain sijvollisuudest III
Nyt Erasmus puhuu kanssakäymisestä, eli vuorossa on
III. Lucu. Cansa Käymisest.
1. JOs jocu tule wastan Tiellä / eli wanhudens tähden cunnioitettawa / eli suuresa arwosa pidettäwä / eli mutoin Cunnian mahdollinen; nijn muistacon Poica pois tieldä poiketa / nöyrästi paliasta pääns / ja myös taidutta wähän polwiansa.
2. Waan eij hän nijn mahda ajatella. Mitä minun on tundemattoman cansa?
Mitä minun on sen cansa / joca eij mulle mijtän hywä tehnyt ole ?
Eij tätä cunniaa tygölueta Ihmiselle / eij ansiolle / mutta Jumalalle.
3. Nijn Jumala on käskennyt Salomonin cautta / joca käski nousta ylös harmapään edesä.
Nijn myös Pawalin cautta / joca Papeille cahdenkertaisen cunnian tehtä neuwo.
yhdesä summasa / osotta caikille cunnia joille cunnia tule / sisälle sulkein myös pacanallisen Esiwallan:
Ja jos Turki ( joca pois olcon ) meidän ylidzem hallidzis / nijn me syndiä tekisimme / jos me häneldä / Esiwallalle welwollisen cunnian kielläisimme.
5. Nyt myös wertaisten seasa pitä sillä Pawalin sanalla sia oleman. Ennättäin toinen toisens cunnialla.
Joca wertaisens eli alimmaisens ennättä cunnialla / eij hän sentähden itze tule wähemmäxi / waan sijwollisemmaxi ja cunniallisemmaxi.
21. Pojan Susta rumasti cuulu Wala / joco se olis leickinen eli wacainen asia.
22. Sillä mikä on rumembi cuin se tapa / että mutamisa Maanpaicoisa ioca colmanden sanan Picaisetkin wannowat / Leiwän / Wijnan / Kyntilän / ja monen muun cappalen cautta.
25. Jos asia nijn wati / että jocu häwyllinen Jäsen pitä nimitettämän / nijn hän kehnollisella peitetyllä puhella / sen asian tietä andacon.
26. Jos taas jotakin on tapahtunut cuin cuulialle cuohitoxen matcan saattais / nijn cuin jos jocu puhuis oxennuxest eli salaisest huoneest eli Ihmisen jäljest / nijn sanocon. luwalla sanoin.
27. Jos jotakin on tacaperin ajaminen / nijn catzocon ettei hän sano. Ett sinä oikein puhu / lijoitengin jos jocu wanhembi puhu / mutta anocon lupa ja sanocon. minulle toisin on juteldu sildä ja sildä.
31. Langeta toisen puhesen ennen cuin hän juttunsa lopetta / on tawatoin.
35. Muiden asioista älä pidä murhetta / ja jos jotakin näet eli cuulet / nijn laita idzes nijn / ettäs sen cuins tiedät / ikänäns cuin ett tiedäisickän.
IV. Lucu. Leikistä.
1. WApaisa Leikeisä olcon iloisus läsnä / caucana olcon eripuraisus rijtain alcu / pois olcon petos ja walhet. Sillä näistä harjoituxista ulos käywät suret wäärydet.
2. Parammin se woitta joca campauxelle myöden anda / cuin se joca woiton pitä.
3. Älä sano Eroittaita wastan. Jos sinulla tottumattomain cansa on kilwoitus / ja aina taidat woitta / nijn salli idzes toisinans woitetta / että leicki olis sitä iloisembi.
4. Jos alemmaisten cansa leikitän / nijn älä siellä ole tietäwänäskän ettäs olet ylemmäisembi. Lystin wuoxi on leikitzeminen / eij woiton tähden.
5. Sanotan Poicain luonnon eij misän enämmin idziäns näyttäwän cuin Leikisä.
V. Lucu. Sängycamarista ( Cammiosta. )
1. CAmmiosa kijtetän hiliaisus ja kehnous. Tosin huuto ja jaaritus on sijwotoin / palio enämmin wuotesa.
2. Taicka pääldäs risuisas eli nostesas / muista aina kehnoutta / ja waroi ettes jotakin paliastais muiden silmäin edes / jonga tapa ja luondo owat tahtonet olla peitos.
3. Jos sinulla cumpanis cansa on yhteinen wuode / nijn maca alallas / älä myös Ruumistas heitellen idziäs paliasta / äläkä peitettä ( Ylistä ) wetäisäs ole cumpanilles waiwallinen.
6. Sitten cuins olet tyhiendänyt wadzas / älä tee mitän / ennen cuins peset caswos ja kätes / ja Suus wirutat.
10. Päätöxexi minä lisään yhden Manauxen / joca minulle näky olewan mahdollinen ensimmäisen siaan.
11. Se on suurin sijwollisuden osa / coscas ett idze cosca wäärin tee / ettäs muiden wiat mielelläs andexannat / ja ett sentähden cumpanias pidä sen pahembana / waicka eij hänellä ole nijn caunijt tawat. Sillä on nijtäkin jotca tapain taitamattomuden muilla lahioilla parandawat.
13. Ja jos sinun cumpanis taitamattomudest erehtty / sijnä tosin asiasa cuin on josakin arwosa / nijn sijwollinen on händä yxinäns ja ystäwällisest neuwoa.
Wijsaasti puhuu suuri opettaja tässä, ja ehkä yllättävänkin laajasydämisesti. Sitä mitä hän kirjassaan sanoo, ei puoli tuhatta mennyttä vuotta ole paljonkaan paremmaksi pannut. Mitä suomennokseen tulee, ihailen sen lennokkuutta ja hämäläis-satakuntalaista letkeää puhetta. Monet näistä sanonnoista ovat käypiä tänäänkin.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Niinpä niin, käypäisiä ovat. Ainakin jae 13.Sitä kun ihmiset tottelisivat, olisi maaailma paljon helpompi paikka elää.
VastaaPoistaVieno
"Ja jos Turki ( joca pois olcon ) meidän ylidzem hallidzis / nijn me syndiä tekisimme / jos me häneldä / Esiwallalle welwollisen cunnian kielläisimme."
VastaaPoistaTosijännä.Mehmed II oli ottanut Konstantinopolin superkanuunallaan 1453 ja katsoi eteenpäin länteen. Mutta kuoli.Seurasi dynastinen sisällissota ja sekasorto. Voittajaksi noussut sultaani sitten lakkautti valloitusmeinigit.Ne jatkuivat aikanaan Wienin porteille saakka.
Erasmus oli kustantamossa töissä Venetsiassa. Sinne oli idän ja antiikin tradition kantajia paennut Mehmediä kirjakääröineen. Niitä luettiin painettiin levitettiin Aldus Muntiuksen toimesta.Hänen leivissään Erasmuskin työskenteli pariin otteeseen.
Jännää on siis tuo alistuvaisuus esi(ase)vallalle jota lause ilmituo. Nyt 2014 polvistumme, emme ehkä komeimmille sotureille etevimpien aseseppien kilpavarustamina, mutta parhaille lantien takojille ja rahainstituuttioiden jumalvoimaisille omarahan loitsijoille.Ne tekevät sen tyhjästä.Tai eivät ihan,he varastavat sen meidän myötätunnostamme ja yhteistoiminnastamme, vuorovaikutuksestamme ja avuliaisuudesta toisiamme kohtaan. Sanalla sanoen evankeliumien rakkaudesta, minkä finassiylimystö on ulkoistanut meistä ja itsellensä valtikaksi ottannut.
Eihän se tappo ole, mutta kavallus. Petos on kutsua velkaa ja sen anteeksiantoa, armon ja uuden alun avauksen mahdollistamisrukouksessa, RIKKEEKSI kuten joka pyhäisissä häväistysmenoissa suomeksi tapahtuu. Sellaista huippuosaamista siinäkin tiedekunnassa.