Annan Erasmus Rotterdamilaisen antaa lisää ohjeita Nuorucaisille. Nyt seuraa Cullaisen Kirian Toisen Osan 1. Lucu, eli Ruumiin Waatettamisest.
2. Ehkei täsä wissiä muoto taita edes kirjotta / sentähden ettei caickein Wara eli Arwo ole yhtäläinen / eikä jocaitzes Maanpaicas ole ne samat sijwolliset ja sijwottomat / wijmeisex / eikä joca aica ne samat kelpa eli eij kelpa.
3. Mingätähden nijn cuin monesa muusa / nijn myös täsä on wähä myöden andaminen Sanan lascun jälken / Laille ja Macunnan Tawalle / nijn myös Ajalle / josta waarin ottaa käskewät Wijsat.
5. Wetä peräsäns pitkiä Lieppeitä / Waimowäesä nauretan / Mies Wäesä laitetan / jos se Cardinaleille ja Pispoille on sowelias / jätän minä muiden duomita.
6. Coriat Lijna Waatet owat aina häpexi lujetut / nijn Miehille cuin Waimoille; Sillä tämä on toinen Waateen Tarwet / että se peittäis ne / cuin häpjällisest Ihmisten Silmille osotetan.
8. Mutoin nijn lyhy Watet / ettei se cumartawalle peitä nijtä paickoja / joille tulee Cunnia / on jocapaicas cunniatoin.
11. Halpa Waatteen parsi sopi Nuorucaisille hywin / mutta paitzi Saastaisutta.
12. Muutamat sijwottomast heidän Ihocastens / ja Hameens Partaat / oman Wetens priscotuxella painawat / taicka powensa ja Hiansa sijwottomalla / Klijsterillä ( Woitella ) eij Klijtulla , waan Sieranden ja Suun Cuolalla pyhkiwät.
15. Jos Wanhembas owat andanet sinulle caunit Waattet / nijn älä itziäs catzele alaspäin kätyillä Silmillä / äläkö ilosta kehu / ja muille näyttele / sillä toinen on Maracattein / toinen Rijkincuckoin tapa. muut mahtawat ihmetellä / älä sinä ole tietäwänäskän / ettäs hywin olet watittu.
16. Jota suurembi Onni ( Rickaus ) on / sitä otollisembi olcon Siweys.
Colmannen Osan II. Lucu. Tawoista Wierasten pidoisa.
1. PIdoisa ocon iloisus läsnä / eij pramius. älä istu Pöydän tygö mutoin cuin pestynä / mutta ennen leicka Kyndes / ettei nijhin mitän saastasta tartuis / ja sinä cutzutan Licasormexi.
2. Heitä myös ennen Wetes salaisest / taicka jos asia nijn waati / tyhiennä myös watzas. jos myös tapahtu / että jotakin kiindiäst on solmettu / nijn on tarpellinen siteitä wähän hellittä / joca Pöydän tykönä soweliattomast tapahduis.
3. Käsiäs pyhkeisäs heitä myös pois caicki cuin mielelles on surullinen.
4. Sillä Pidosa eij sowi olla surullisna / eikä ketän surullisexi tehdä.
8. Atrioitesas pidä molemmat Kätes Pöydällä / eij yhdesä / eikä Lautaisen päällä.
10. Nojata Pöydän päälle taicka toisella / taicka molemmillä Kynnärpäillä / wanhudesta eli taudista wäsyneille sallitan.
22. Alca Pito cohta juomisella / on Juopulallein Tapa / jotca juowat / eij että he janowat / mutta että heidän Tapans nijn on.
28. Sekä Wijna sekä Olut eij wähemmin cuin Winacan juowuttawainen / nijn cuin se poicain terweyden wahingoidze / nijn myös hywät tawat turmele.
30. Muutoin nijtä jotca mielelläns Wijna juowat / nämät Palcat seurawat. ruostunet Hambaat / rippuwaiset Posket / punaiset Silmät / hämmästywäinen Mieli / lyhykäisest sanottu. Wanhuus ennen wanhuden aicaa.
39. Sormensa Liemeen casta / on taloinpoicainen tapa / waan ottacon Weitzellä eli Gaffelilla mitä hän tahto eikä sitäkän walitco coco Fadista / nijn cuin hercullisien tapa on / mutta ottacan sen cuin hänen edesäns on.
61. Cuoria Munaa Sormein Kynsillä eli Peucalolla / on naurollinen / tehdä sitä ulos pistetyllä Kielellä / on wielä naurollisembi / Weitzellä se tapahtu soweliammast.
64. Lautaista eli Fatia / johon sokerita / eli muuta makiaa on tartunut / Kieleläns nuolla / on Kissain työ eij Ihmisten.
91. Juomisesa pitä olemaan wapaus.
Häpiällienen on / nijn cuin Flaccus sano / edes tuoda jos jotakin joldaculda atrioitesa on ajattelemattomast tullu sanotuxi.
92. Mitä siellä tapahtu eli sanotan / on Wijnalle tygölukeminen / ettes tätä cuulis. minä wihaan muistawaa juomacumpania.
(Jatkuu)
Tiedätkö, onko alkutekstiä saatavilla esim. verkosta? Kaipa Erasmus tämänkin teoksen latinaksi kirjoitti.
VastaaPoistaVerkosta löytyy kyllä. Kävin itse läpi 1530-luvulla käännetyn saksankielisen tekstin, ja kyllä se oli kansanomaisuudessaan hauska. Mutta samalla arvostukseni suomennosta kohtaan senkuin kasvoi. Kun haet saksan- tai englanninkielisestä Wikistä, huomaa että kijoitusvuosi on 1530! Otsikot saattavat vaihdella.
Poista