Rahatalous tarvitsee selittäjäkseen teologeja

Raha on niin outo, abstrakti ja mystinen käsite, että ekonomistien kirjoitukset väkisinkin muistuttavat teologisia tutkimuksia tai hartauskirjoituksia. Minun ymmärrykseni rahasta on luullakseni poikkeuksellisen heikko (minkä vaadittaessa todistavat sukulaiseni ja ystäväni), koska en havaitse rahaa käsittelevissä selostuksissa merkkejä perinteisestä kaksiarvoisesta logiikasta. Sumeasta logiikasta tosin lienee havaittavia jälkiä.

Muistaakseni The Economist -lehti kirjoitti aikoinaan, että Saddam Husseinin päätös käydä öljykauppaansa euroilla dollarin sijasta oli samalla hänen itsensä lausuma oma kuolemantuomio. Kuten sitten kävikin. Selitettiin että jos öljymaat ja Aasia luopuvat dollarikaupasta, maailma on yhtäkkiä täynnä tarpeettomia dollariseteleitä, jotka palaavat kotiin ja romahduttavat USA:n talouden. Mutta kun suurin osa tuosta rahasta on näkymätöntä bittivirtaa, en oikein ymmärrä miten se pelkkä heikkosähkövirta nyt talouksia romahduttaisi. Laskennallisesti toki voidaan "todistaa" että 2+2=3 tai mitä tahansa muutakin. Mutta jos yhtälön molemmat puolet ovat mielettömiä, ei lopputuloksessakaan ole mieltä. 

Yhdessä vaiheessa, kun huoneistojen hinnat nousivat pilviin, oli tapana laskea kuinka arvohuoneiston omistajan "tappiot" senkun kasvoivat hintojen noustessa. Entä jos huoneistojen omistajat ja heidän jälkeläisensä halusivatkin pitää ne omassa käytössään hamaan tulevaisuuteen asti, eivätkä suostuneet myymään perintöään mistään hinnasta? Tappiotahan heille tämän logiikan mukaan tulisi myös jos asuntojen hinnat äkkiä laskisivat hyvin alas. Pahinta tietysti oli, että tällaiset huuhaa-arvot helposti näkyivät verotuksessa ja muussa paperihommassa.

Tuli mieleen vanha tarina matkustavaisesta joka tuli kylän hotelliin, pani tiskille 100 dollarin setelin ja sanoi varaavansa itselleen huoneen. Hän lisäsi että jos parempi majoitus löytyy, hän hakee setelinsä pois.

No, hotellinomistaja kiiruhti oluenpaniojan luo ja maksoi tälle 100 dollarin velkansa. Tämä taas juoksi teurastajan luo ja maksoi samansuuruisen velkansa pois. Teurastaja puolestaan... jne. jne., kunnes satanen tuli paikallisen ilotytön kouraan, joka juoksi hotelliin maksamaan velaksi jääneen huoneenkäyttönsä.

Sitten matkalainen palasi hotelliin, ilmoitti löytäneensä paremman majoituksen, otti setelinsä ja poistui.

Suuri osa kaupunkilaisista oli päässyt veloistaan ilman, että satanen olisi jäänyt kaupunkiin. Miten tämä on mahdollista? Panemalla rahaa näennäisesti liikkeelle talous yhtäkkiä kohenee kuin ihmeen kautta?

Pitäisikö meidän uskoa vasemmistolaisia, jotka surutta haluaisivat ottaa lisää velkaa - ja hokkus pokkus, velat ovatkin muuttuneet saataviksi ja kaikilla on tukuttain kahisevaa taskuissaa.?

Eräässä scifi-novellissa Maan viranomaiset tulivat planeetalle joka oli kokonaan luopunut sekä rahan että velan käsitteestä. A auttoi tarvittaessa B:tä, joka vastaavasti auttoi C:tä, ja niin edespäin, kunnes Ö tai XYZ tuli auttaneeksi A:ta, ja näin kuittasi sen epämääräisen laskennallisen käsitteen jota maa-laiset olisivat kutsuneet velaksi. Tuloksena oli, että suuri osa retkikunnan jäsenistä kapinoi ja jäi planeetalle, loppujen paetessa päätä pahkaa avaruuden syvyyksiin.

Raha on velkaa, ja rahan lainaaminen luo jotenkin mystisesti lisää rahaa. Eli velkaannutaan vain ihan hillittömästi, niin kaikki elävät yltäkylläisyydessä? Tai ainakin jotkut muita ovelammat sen tekevät?