Filosofi Airaksinen on ajatellut!

Filosofit ovat määritelmällisesti ihmisiä, joiden ajattelukyky on tavallista kehittyneempi. Filosofit ovat sivistyneitä, mikä antaa heille mahdollisuuden nähdä asiat monipuolisesti. Tämän vuoksi filosofeja kunnioitetaan viisaina ja laajasti ajattelevina ihmisinä.

Airaksinen-niminen filosofi on nyt antanut näytteen tällaisesta loogisesta ja monipuolisesta ajattelusta. Ylen mukaan filosofi on lausunut mm. seuraavaa:

 Meillä on pian monikulttuurinen yhteiskunta, mutta kuitenkin meidän tuleva valtiovarainministerimme on harras katolinen ja pääministeri lestadiolainen. Ja vielä niiltä alueilta, joilla uskonnollisuus yhä merkitsee jotakin. Tällaista vanhaa ateistia se kyllä vähän hirvittää.

(Maahanmuuttajista:) Jos nyt sitten kaksi nuorta, kaunista ihmistä lopuks pääsee läpi, niin ei siitä nyt mitenkään ylpeäkään voi olla. Vähentäähän se häpeää tietysti, mutta siinä kaikki.

Kaupunki on liberaali, urbaani, kansainvälinen ja eteenpäin katsova. Maaseutu jää sen vastakohdaksi: taaksepäin katsovaksi, uskonnolliseksi ja perinteiseksi.

Airaksista vaalitulos huolestuttaa arvonäkökulmasta. Hänen mukaansa muualla Euroopassa ei ole ollut keskustan vaalivoiton kaltaista ilmiötä.

– Keskusta on edelleen maaseudun puolue, vaikkei agraaripuolue olekaan. Se, että muualla Euroopassa ei vastaavaa ilmiötä ole kertoo siitä, että me ollaan tänne takametsiin jääty takametsien miehinemme ja naisinemme. Maaseutu hallitsee nyt kaupunkia tästä lähtien sitten.

Olen lihavoinut Filosofin ajatusten solmukohdat. "Kohta monikulttuurinen yhteiskunta", mutta kuitenkin kahdella puoluejohtajalla on kytkös vähemmistöryhmiin. Filosofin logiikan mukaan siis on olemassa monikulttuurisuuteen soveltuvia ja siihen soveltumattomia vähemmistöjä. Hän itse ilmoittaa kuuluvansa "ateisteihin", jotka myös ovat vähemmistö, sillä soveliaalla puolella. Filosofi ei sano mitään niistä muista soveltuvista vähemmistöistä, joiden joukossa sentään lienevät myös monikulttuurisuuden näkyvimmät ja kuuluvimmat edustajat, korostetun uskonnolliset muslimit. Ehkä Filosofin ajatus ei ehtinyt vielä sinne saakka, muuten hän olisi voinut itsekin huomata logiikkansa ontumisen.

Filosofi häpeää maahanmuuttajien vähäistä osuutta kansanedustajista. Kiinnostaisi tietää mikä hänen mielestään olisi oikea prosenttiluku. Venäläiset taitavat olla kieleltään suurin maahanmuuttajaryhmä, mutta heitä ei liene eduskunnassa yhtään. Ja jos arabitaustaiset olisivat olleet aktiivisia, heiltä olisi riittänyt läpimenoon riittävästi lisä-ääniä. Vaalit ovat siitä inhottava asia, että äänimäärät ratkaisevat.

Kaupunki, jolla Filosofi tarkoittanee aikaisemman lausuntonsa mukaan Helsinkiä, on urbaani ja eteenpäin katsova. Hän on epäilemättä oikeassa siinä, että kaupunki on urbaani. Mitä muuta se voisi ollakaan, kun urbaani tarkoittaa kaupunkimaisuutta. Kaupunki on eteenpäin katsova, mitä ikinä se tarkoittaakin. Luultavasti sitä että Helsingissä on enemmäön Filosofin hengenheimolaisia. Hän niputtaa muut suuret ja pienet kaupungit yhteen maaseudun kanssa, mikä ajatuksena ei häikäise ainakaan uutuudellaan. On itse asiassa aika perinteinen, jopa konservatiivis-taantumuksellinen asenne.

Filosofi ei määrittele, mistä Euroopasta hän puhuu, mutta näkee selvästi, miten heikkomielinen maaseutu nyt alkaa hallita Helsinkiä. Helsingin asukasluku on kymmenesosa maan väkiluvusta, ja nyt Filosofia kauhistuttaa, ettei tämä kymmenesosa enää(?) saa hallitakaan koko maata. 

Jos Filosofi saisi lausuntonsa pohjalta päättää, hän keskittäisi vallan niille joille se kuuluu, henkiselle yläluokalle joka asuu Helsingissä, ja joka ajattelee oikein, sillä tavalla kuin Filosofi itse.

Jos katsoo miten vaikkapa Wikipedia määrittelee filosofian ja sivistyksen, tämän Filosofin ajatukset eivät alkuunkaan yllä monipuolisen ja ymmärtämään pyrkivän ajattelun tasolle, vaan ovat pelkkiä asenteellisia, jyrkästi mustavalkoisia mielipiteitä ja heittoja. Ja jos oletetaan että filosofialla pitäisi olla laaja ja vankka sivistyksellinen perusta, tämän Filosofin lausunnoista on vaikea löytää vähäisiäkään sivistyksen merkkejä.

Ja jos etsii merkkejä raudanlujasta logiikasta, joka joskus on laskettu välttämättömäksi osaksi filosofiaa, katiskaa on turha heitellä Filosofi Airaksisen lammikkoon.