Niin on, miltä kuulostaa

Niin on, miltä näyttää, sanoi Kekkonen ja joku muu ennen häntä. Näin me maailman miellämme. Ennakkoluulo on totuutta vahvempi, ja jos ennakkoluulo osoittautuu vääräksi, myös totuus kärsii.

Silmän ohella korva on samanlainen totuuksien kertoja. Paikannimet kertovat puolet siitä mitä me niistä paikoista tajuamme.

Kuva: Nurul Hidayat / EPA

Ajatellaanpa vaikka tulivuoria. Sen hurjempaa tulivuorta ei ole kuin Krakatau! Kun sen sanan sanomme, tuntuu kuin maa tärisisi omienkin jalkojen alla.  Kyllähän Hekla tai Etna ovat aivan arvoisia tulivuorina, kovasti kunnioitettavia. Mutta mikä muka on joku Vesuvius, jokin rinne jolla solisee antiikkisia puroja? Koko Vesuviuksen arvo on tässä kunnianarvoisessa kulttuuriaarteistossa, jonka ansiosta voimme kaivaa esiin toistaan hienompia roomalaishuviloita ja kutkuttavia lupanaarioita rohkeine teksteineen ja kuvineen. Vesuviusta järeämpänä näyttäytyy vaikka hämäläinen Visavuori, taiteen tulen kunnioitettava vuori. Olen itse kiivennyt tuonne Italian Vesuvuorelle, ja kun sinne aivan helposti kapusin, sitä vuorta ei isosti kannata kunnioittaa.

Mutta italialaisista tulivuorista mahtavin on tietysti Stromboli, järeä tulta syöksevä keila, jonka rinteillä voi kaiken lisäksi nähdä Ingrid Bergmanin tasoisia naishahmoja!

Kuva: Reddit

Tai puhukaamme yleensä vuoristoista. Mitä ovat Alpit, Altai, Andit muuta kuin sööttejä kumpareita tunnustettuine kauneusarvoineen - verrattuina Tatraan! Kun sen sanan sanomme, jalkamme vapisevat kunnioituksesta. Sibeliuksen ihannoima Himalaija on toki korkealla, hengen ja taiteen yläpilvien tasolla, ohuessa ilmassa jonne pääsevät vain uneksijat.

Komeita vuoristoja oli muinaisella permikaudella satoja miljoonia vuosia sitten. Variskilaiset vuorijonot ja Herkynidit ovat täysin kunnioitettavia kohoumia, vaikka ne nyttemmin ovatkin kuluneet pehmeiksi kummuiksi. 

No, mennään sitten vesistöjen nimiin. Saimaa tuntuu olevan ylen lempeä järvialue, mutta maltas kun sen vedet purkautuvat Imatrasta läpi! Ei tosiaan ole Vuoksen voittanutta, eikä ylikäynyttä Imatran. Kaiken lisäksi tuo nimi ei ole suomea, vaan jotain salaperäistä muinaiskieltä. Liekö samalta ajalta kuin pelottava syvyyksien jumala Cthulhu? 

Vain yksi muu vesialue Suomessa saa ihon samalla tavalla kananlihalle, ja se on Juluma Ölökky. Älkäämme antako savolaisten pehmennyksien peittää sitä mikä todellisuudessa tapahtui. Ikivanha kallioperusta halkesi hirmuisella jyrinällä kahtia kilometrien mittaiseksi rotkoksi. Ja samalla tavalla jyrisi, kun Imatran aukko syntyi, ja vedet syöksyivät harjujen läpi.

Myös eläimillä on usein korvalla havaittavia kunnioitettavia ominaisuuksia. Sellainen oli Pohjolan merenkävijöiden raportoima hirvittävä Kraken, supermegajättiläiskalmari. Hyvin myrkyllinen ja kaikin puolin kauhistuttava on polttiaispolyyppi Portugalinsotalaiva. Kun vielä mainitsen kauhistuttavan Tasmanianpirun, voimmekin siirtyä ihmisten nimistöön.

Mutta silloin tulemme sen verran arveluttaville korpimaille, että on paras lopettaa.