Voi niitä aikoja - voi voi...

Schildts julkaisi 1927 nimimerkki Brummell & Co. kirjoittaman Kaikkien tupakanpolttajien kirjan. Siinä on sekä tupakoinnin kulttuurihistoriaa, juttuja, runoja, että muuta tekstiä ylistämässä tuota suosittua ja muodikasta nautiskelutapaa. Isoisäni osti tai sai kirjan heti tuoreeötaan. Hänestä ei juuri löydy kuvaa ilman piippua suupielessä. Isäni omaksui piipun, ja minä hänen jälkeensä. 

Suomennan tähän lukijoitten iloksi, huviksi tai moraalisen närkästyksen tueksi osan luvusta KVINNOGUNST OCH TOBAKSRÖKNING, eli Naisten suosio ja tupakanpoltto. En yritäkään säilyttää vanhanaikaista ja juhlallista kieliasua.

Naiset avioituvat joskus oikeitten hyveen sankarien kanssa, mutta älkäämme tästä päätelkö että he rakastaisivat sellaisia. Päin vastoin, naiset ovat kaikkina aikoina osoittaneet välinpitämättömyyttä ja suoranaista halveksuntaa sellaisia miehiä kohtaan, jotka eivät koskaan eivätkä vähääkään horjahtaneet hyveitten polulta. Sen sijaan he ovat antaneet suosionsa runsaasti tulvia sellaisten syntisten yli, joiden ylin mielenkiinto kohdistuu lauluun, peliin ja pikarinkilinään.

Koska elämän nautinnoista pidättäytyminen näinmuodoin on naisten silmissä ollut enemmän miinusta kuin plussaa, niin on päivänselvää etteivät naiset koskaan ole osoittaneet minkään laista nyrpeyttä tupakkaa ja sen miehisiä palvojia kohtaan. Itse asiassa he vaistomaisesti kokevat epäluuloa niitä miehiä kohtaan jotka eivät tupakoi. He epäilevät sellaisten miesten olevan jotenkin vinoutuneita, omahyväisiä ja epämiehekkäitä. He tulkitsevat välinpitämättömyyden tupakkaa kohtaan merkiksi sielun kuivettumisesta ja kyvyttömyydeksi terveesti nauttia elämästä. Voiko mies, joka ei välitä tupakan houkutuksista, myöskään ihastua pariin kirsikkahuulia, liljanvalkeaan kätöseen - ei! Nainen tajuaa vaistomaisesti, että mies joka ei ymmärrä hyvän sikaarin päälle, ei myöskään täysin voi arvostaa naisen suloja. Tämän vuoksi nainen ei luota tupakoimattomiin.

R. Hofstätterin kliinisestä, psykologisesta ja sosiologisestu tutkimuksesta "Die rauchende Frau" (Tupakoiva nainen) valitsemme muutamia selventäviä sitaatteja:

Olga Wohlbrück: Tupakoimattomat ovat jotenkin epämiellyttäviä. Heistä tulee mieleen jotain sairasta, kuivaa askeesia. Miehet joilla ei ole tarvetta käyttää jotain narkoottista ovat vailla mielikuvitusta, ja ne jotka eivät tarvitse mitään stimulanssia eivät ole herkkiä tuntemaan mitään miellyttävää.

Bruno H. Bürgel: Turkkilainen sananlasku kehottaa varomaan miehiä jotka eivät polta ja jotka eivät rakasta koiria ja hevosia. - Olen tavannut vain kourallisen miehiä jotka eivät polta, ja he kaikki ovat olleet epämiellyttävää väkeä, huumorintajuttomia pedantteja.

Maria Stona: Tupakointi antaa meille naisille alitajuisesti vaikutelman voimasta - siksi pidämme tupakoitsijoista. Tupakoimattomat tapaavat mutustella makeisia. Tämä on meistä heikkouden merkki, ja herättää meissä halveksuntaa.

Ernst v. Wolzogen: Pitäisikö miesten tupakoida? Miksikä ei, jos he ovat sen tarpeessa. Ja tupakan tarpeessa ovat kaikki ne joilla hermot eivät oloe terästä. Sen vuoksi haluaisin varottaa kaikkia naisia myöntymästä mihinkään niin ajattelemattomaan tekoon kuin pyhä avioliitto hyvepellen kanssa, jotka eivät usko tarvitsevansa mitään piristävää tai sulostuttavaa myrkkyä.

Peter Eck: Välttäkää savukkeen hienostuneen nautinnon halveksijoita, väistykää sen tieltä joka kiistää sikarin tai piipun valloittavan miellyttävyyden! Psykologia antaa teille hyvän neuvon: tupakoimaton on epäseurallinen, ahdasmielinen ihminen ja ihmisvihaaja. Aivan epäolemättä kaikki vannoutuneet tupakanvastustajat ovat melkoisen rajoittuneita, kylmiä ja elämälle vihamielisiä.

"Poikkeus vahvistaa säännön", me lisäämme varovaisesti. Mutta jos mies elää vailla alkoholia ja tupakkaa, voi olla varma siitä, että hänen sielussaan kasvaa pelkkää rikkaruohoa ja ohdakkeita.

Viimeisinä sanoinani ennen kuin kivitätte minut, vetoan Sun Tzun viisaaseen lauseeseen: "Tunne vihollisesi!". Jopa "Mein Kampf" on hyödyllistä luettavaa muillekin kuin juutalaisille! Ja myönnän: tämän jutun kirjoittamiseen on mennyt kaikkiaan kolme tai neljä piipullista erästä skottiruutuun pakattua tuotetta...

Lisäys: Hofstätterin kirjanen on luettavissa faksimilena osoitteessa  http://www.api.or.at/wzfs/beitrag/WZ_18_1995_12_07_Reprint.pdf

Luin kirjan, ja se on täysin asiallinen, eikä sisällä yllä mainittuja henkilöitä ja sitaatteja. Nimistä päätellen vähän tuota kyllä ounastelinkin.

Lisäys 2: Sattuneesta syystä ilmoitan, että yllä oleva kursivoitu teksti ei edusta minun mielipidettäni, ja on julkaistu osoitukseksi siitä miten eri lailla menneinä aikoina on asioihin suhtauduttu. Vastoin jonkun väitettä tällaisen tekstin julkaiseminen ei kuitenkaan ole laitonta, enkä poista sitä blogistani.