En oikein ymmärrä: Vaatteet

Kummallista ja merkillistä on meidän ympärillämme kaikkialla. Sitä on vaikkapa hiukkasfysiikka, mutta vielä ihmeellisempää saattaa löytyä niistä asioista jotka ovat meistä aivan tavallisia, normaaleja ja huomaamattomia. Monet ihmisten tavat ja perinteet, ihan normaalit totunnaisuudet, voivat lopulta olla perin outoja.

Katsotaan vaikkapa miesten ja naisten eroja. Ei niitä fyysisiä, niitä selittää fysiologia ja evoluutio. Mutta sukupuolten väliset suhteet ovat täynnä tabuja, uskomuksia ja merkillisiä perinteitä, jotka saattavat olla jopa hankaloita ja haitallisia.

Lähdetäänpä vaikka pukeutumisesta. Vuonna 1918 saattoivat punakaartin naiset selvitä hengissä, jos ehtivät ajoissa vaihtaa housut hameeseen. Vielä 1960-luvulla saivat  monien koulujen naiset esiintyä housuissa vain jos oli urheilupäivä. Vuonna 2024 ihmetteli Yle koululaisten muotia (kuva), he kun saattoivat käyttää päivisinkin sellaisia petivaatteiksi miellettyjä lökäpöksyjä, joita minun nuoruuteni aikana kutsuttiin myös ’verryttelyhousuiksi’.

Menneinä aikoina saatettiin vaatteisiin ja niiden yksittäisiin detaljeihin soveltaa jopa lakipykäliä, ja aina niihin osattiin myös kohdistaa paheksumista, kieltoja ja rangaistuksia. Monissa maissa naiset on pakko verhota kokovartalotelttoihin, joissa jopa silmät on peitetty harson alle.

Sukupuolisuus vaikuttaa vaatetukseen ehkä eniten. Sitä yritetään peitellä tai paljastaa, ajan tai paikan mukaan. Mutta olivatpa vaatteet sitten millaiset tahansa, ihmiskoiraat ja -naaraat erottavat kyllä toinen toisensa helposti vaatteista huolimatta. Joskus pukeutumisella yritetään selventää ihmisten statusta. Ylä- ja alaluokkaisuutta halutaan korostaa, ikäänkuin kaikilla ihmisillä pitäisi olla jonkinlainen univormu - mutta on aikoja ja paikkoja joissa näitä yritetään häivyttää, mutta yhäkin säännellysti.

Sukupuolen ja statuksen lisäksi pukeutumiseen vaikuttaa tietysti myös halu koristautua, tai muuttaa muuten ulkonäköä. Käsitykseni mukaan primitiivisissä kulttureissa sukupuolilla ei tässä ollut olennaista eroa. Ehkäpä jotkut urokset halusivat näyttää jotenkin mahtavammilta kuin olivatkaan, ja naaraat vastaavasti pyrkivät ehkä lisäämään haluttavuuttaan. Mutta itse koristautuminen saattoi olla aivan yksinkertaisesti pelkkää koristautumista, ilman lisäsyitä. Voin hyvin kuvitella sellaisen herättäneen naurua joissakin, mutta joidenkin kohdalla myös selvää ihastumista. 

Olipa asetelma pukeutumisen kannalta mikä tahansa, sitä joka tapauksessa hallitsee monimutkainen tapojen, periaatteiden ja ’itsestäänselvyyksien’ verkosto, joka usein laukaisee myös paheksumisen ja kieltojen hyökyaallot. Mitä järkeä tässä oikein on?

Sitä järkeä olisi minun mielestäni, jos kuka tahansa ihminen sukupuolesta tai iästä riippumatta voisi pukeutua juuri siten kuin mukavimmaksi tuntee. Vaatteitten tärkein tehtävä on lämmittää ja suojata, ja vasta toissijaisesti peittää. Vaate, joka on epämukava, kiristävä tai muuten hankala, ei ole järkevä. Onko tämä nyt niin tavattoman omituista?