Kun tutkin noita Hessenin Waldeckin alueen paikkoja ja vesistöjä, huomioni kiinnittyi Edertalin kunnan alueeseen. Se sijaitsee Ederin patojärven eteläpuolella, ja asukkaita lienee yhteensä noin 6500. Alue on maatalousvaltainen, mutta sen kukkuloilla sijaitsee myös kansallispuisto ja muita suojeltuja metsäseutuja. Tässä Edertalin kunnan kartta. Sen ja muut kuvat olen hakenut kunnan sivuilta osoitteesta www.edertal.de
Merkillepantavaa alueen kylissä on, että ne sijaitsevat tiiviisti rakennettuina peltoalueen mäillä. Useimpien kylien dokumentoitu historia ulottuu 700- ja 800-luvuille. Useimmissa kylissä on kirkko, moni niistä keskiajalta peräisin. Kylien väkiluku vaihtelee sadan ja tuhannen välillä. Hessenin osavaltiolla on ollut kylienkohennusohjelma, jonka tuloksena vanhat kivi- ja fachwerk-rakennukset on restauroitu ja jälleenrakennettu. Turismi on kuviossa mukana. Kaikkialla on ravintoloita ja majoitustiloja, pyöräilijöille, melojille ja muille vaeltajille on kosolti reittejä, ja myös kultturitoiminta on vilkasta. Muutama linnakin sijaitsee kylien lomassa.
Kotiseudullani on säilynyt vain yksi varsinainen tiivis ryhmäkylä, kaunis Huittula harjun komeilla rinteillä. Sitä kuuluisampi oli Ritvalan kaksoiskylä, joka kuitenkin uusjaossa 1920-luvulla hajotettiin lähes kokonaan. Muinaisesta Raittinrististä on jäljellä vain mustavalkoisia vanhoja valokuvia...
Minun mielestäni olisi ollut sekä esteettistä että käytännöllistä säilyttää tiivis kyläasutus suurin piirtein sellaisena kuin se vuosisatojen mittaan on muotoutunut. Suomessa tuntuu tyhjän tilan kaipuu ja eristäytymisen perinne hallitsevan aivan liikaa asutuksen kehittymistä. Lukuisat kirkonkylät ovat tavalla tai toisella särkyneet, menettäneet tiiviytensä, ja samalla varmaan myös kadottaneet yhteisöllisyyttään. Katsokaapa näitä kuvia!
Affoldern samannimisen järven rannalla Peterskopfin
laelta katsottuna. Sen takana keskellä Mehlen, ja Rabenstein-
kukkulan takana Bergheim. (Wikimedia Commons)
Uskomattoman kaunista (kulttuuri)maisemaa. Tuolla voisi asua! Idylli. Tulee melkein epäisänmaallisia ajatuksia mieleen.
VastaaPoistaKoska olen se taantumuksellinen etsin tietenkin heti (projisoin) syyllisiä tähän Karin mainitsemaan suomalaiseen tyhjän tilan kaipuuseen. Lauon heti: vihreät ja vihreä ajattelu, maaseudun syyllistäminen milloin mistäkin. Ajatelkaapa itse, ruoantuottajista, maanviljelijöistä, ikivanhan ja kaikkein hienoimman ammatinharjoittajista on tehty mediasodassa eläintenkiusaajia, järvien rehevöittäjiä ja susien salakaatajia. Argh! Maaseutu tyhjennetään luontopuistoksi, ihmiset ajetaan pois häiritsemästä metsän kasvua ( puut pitää jättää pystyyn lahoamaan) ja jos joku saa viljellä vielä maata pitää sen olla luomua, ekologista, eettistä, mitä vielä...kyllä kaupunkilaiskeskiluokka keksii maaseudun väkeä kyykyttää!
Kun itse ajelen kauniin maamme halki minua hävettää miten vähän asuttu ja vähän viljelty se on. Säälittää maaseudun pakottaminen yrityksiin "panostaa matkailuun ja luontoelämys-elinkeinoon" kun he olisivat kylissään voineet jatkaa sitä mitä ovat tehneet ennenkin, sitä mikä on ihmisille annettu tehtävä, viljellä maata ja varjella sitä siten.
Nyt lähdenkin tästä demonstroiden lähikauppaan ostamaan tavallista suomalaista leipää, kasviksia ja lihaa. Ei tarvitse olla mitään kaupunkilaisten pakkauksiin pakottamia
eko-säälimerkkejä. Mutta komeita kyliä Saksassa Kari! Olisipa meidänkin maasetu noin asuttu. Kunpa maalaiset saisivat päättää omista asioistaan.
t. taantumuksen äänitorvi
Olen monesti sanonut, että minulle ei kevään kaunein ääni ole lintujen sirkutus eikä purojen solina, vaan ensimmäinen traktorin ääni lähipellolla. Se merkitsee, että joku vielä yrittää. - Maalaisten ja viljelijöiden arvostus on meillä sodan jälkeen ollut alamaissa. 1960-luvulla demarit kehtasivat mainostaa, että "tapa talonpoika päivässä". Monet kertovat kokemuksiaan tarkastajista, jotka näyttävät kaikin keinoin yrittävän estää maan viljelemistä.
PoistaAllekirjoitan nämä toteamukset täysin. Toisaalta pidän tosiaan omana onnenani, että maataloni on kaukana kylän keskustasta, ei ihan metsässä, mutta reunassa. Omasta rauhasta saa usein maksaa, ja paljon. Ja nämä kirjoitukset myös sivuavat oman maataloni aluetta, tosin reunoilta :-)
PoistaLimingan lakeudella tullessa 8-tietä raahestapäin ja laskeutuessa siihen alavalle alueele, ennenvanhaan tiesi että kevät oli tullut, kun alkoi ensimääisenä haista lietelanta :)) , nyt ei enään haiskakahda (tuoksu) kun kotieläintilat ovat alueelta hävinneet ...
VastaaPoistaNo, ilmeisesti demarit saivat tahtonsa läpi, koskapa talonpoikia ei enää ihan hirveästi ole. On ne kyllä saaneet kaiken muunkin ensimmäisen puoluekokouksensa tavoitelistasta. Ainoastaan kirkon ja valtion ero on vielä toteutumatta. Jos se toteutuu, niin esimerkiksi meikäläiselle tulee työmaan etsintä eteen. Tosin innokkaimpia talonpojan tappajia ja kirkon ja valtion erottajia ei enää ole demarit, vaan taitaa olla tuo entistä koti-uskonto-isänmaa- porukkaa lähellä olevat tahot...
VastaaPoistaKun nyt meni puoluepolitiisesti niin pakko jatkaa vielä minunkin. On totta, että tässä yhteydessä mainitut vihreät, demut ja porvarit ovat yhdessä ja erikseen ajaneet alas suomalaisen maatalouden samaan aikaan kun sitä ( puolitarpeetonta oliviinviljelyä) on tuettu välimerenmaissa. Vasemmalla eniten olevan puolueen kannattajia tuskin edes kiinnostaa miten ja missä ruoka tuotetaan kunhan se vain on ekoa, e t n o a ja "eettistä." Itse asiassa turha syytellä puolueita, syy taitaa olla meissä, joille tavallinen ( ! ) Suomessa tuotettu ruoka ei kelpaa tai me emme vaadi juuri sitä. Sen sijaan vaadimme maaseudulta milloin mitäkin ja sen lisäksi me vielä tyhjennämme sen. Minua kuitenkin eniten hatuttaa ( tod. lievä ilmaus leimuavista tunteistani tässä asiassa) maaseudun syyttäminen luonnon vääränlaisesta hyödyntämisestä ja häiritsemisestä, kuten jo aiemmin kirjoitin. Tämän maan todella vähäinen maanviljelys, metsätalous ja lihantuotanto ei tätä Suurta Metsämaata järkytä suuntaan eikä toiseen. Järkyttävää kuinka tänne rahdataan kaukomailta rahtilaivoilla tofua, soijaa ja riisiä viherihmisten "ekologisiin" tarpeisiin ja oma Suomenmaan manna jää syömättä, viljelemättä ja kiittämättä.
VastaaPoistat. taantumuksen äänitorvi, Helsinki
Hyvät herrat! Tekniikan kehittymiselläkin saattaa olla osaa maaseudun tyhjenemiseen. Ennen pantiin heinää seipäälle isolla porukalla ja ajettiin hevoskuorma kerrallaan latoon ja talvella sieltä navettaan. Nyt tulee hirmuisen suuri traktori pellolle ja niittää sen pienessä hetkessä. Parin päivän päästä se tulee, kokoaa heinät rullalle ja käärii ne "lehmänmuniksi". Yksi mies ja traktori tekevät suuren talkooporukan työt murto-osa-ajassa.
VastaaPoistaEntä lehmät? Lapsuudessani emäntä lypsi lehmästä viisi litraa maitoa päivässä. Nyt yksi lehmä tuottaa kuusikymmentä. Ja lypsää itse itsensä.
Noiden saksalaiskylien demografia olisi hauska tietää tarkemmin. Maatalous on useimmissa pääelinkeino, mutta ilmeisesti on myös käsityöläisyyttä ja muuta. Alpon esittämän mukaanhan noiden peltojen viljelemiseen riittäisi yksikin kylällinen väkeä?
Poista