Juva pitäytyy kuitenkin vanhassa käytännössä, jonka minäkin opin kouluaikoinani 1940- ja 1950-luvuilla. Norssin yliopettaja tri V.A.Haila otti tämän esille sellaisissa tapauksissa, joissa oppilas oli kirjoittanut tekijänimen ilman j:tä, esimerkiksi 'autoilia' tai 'sotkia'. Hänen mukaansa — ja todellakin yleisen vakiintuneen tavan mukaan — sanat 'haltia' ja 'haltija' ovat eri sanoja, joilla myös on eri merkitys. Kielenhuoltaja viittaa nykynormistoon, ja tulkitsee samassa yhteydessä myyttisen olennon nimeämistä yksioikoisella tavalla.
Tuohon vakiintuneeseen tapaan viittaa myös Kersti Juva. Hän sanoi luulleensa sanoja erillisiksi. Puolustan Juvaa jyrkästi. Sitä paitsi sanan 'haltia' voi rinnastaa Juvan luomiin muihin uudissanoihin kuten 'örkki', josta myös on tullut yleisessä käytössä viihtyvä sana.
Suomessa on satoja paikannimiä, jotka ovat 'haltian' muotoisia. Apia, Ania, Haltia (Pälkäneellä), Sotkia, Kukkia... Vaikka niistä useimmat eivät lienekään tekijämuotoisia, joku saattaa olla sellainenkin, Kukkia esimerkiksi. Jopa Apiankoskesta on joskus arveltu samanmoista.
Meillä on myös murteellisesti taipuvia paikannimiä, kuten Rauttu > Rauttunselkä, pohjoisin Vanajan selistä. Joissakin kartoissa se on taivutettu oikeaoppisesti yhdellä t:llä, joissakin paikallisen käytännön mukaan. Sanotaan myös 'Sääksmäessä', 'Vesilahdessa', 'Tyrväässä', vaikka ulkoinen paikallissija alkaakin vallata alaa. Suomenkielen ihanuuksiin kuuluu juuri tällainen monimuotoisuus. Huittisissa ja Kaustisella ovat juuri sellaisia hauskuuksia, joista ei ikinä pitäisi vapaaehtoisesti luopua.
Samoin on 'haltian' ja 'haltijan' kanssa. Onhan suomessa muitakin täysin omintakeisia ilmaisuja kuten vaikkapa 'kvartetti' ja 'kvartetto', jotka merkitsevät eri asioita. "Hyvä haltia" on aivan erilainen otus kuin "hyvä (tavaran, omaisuuden tai viran) haltija".
Väittelystä ' haltian' ja 'haltijan' ympärillä antaa Wikipedia ihan hauskan kuvauksen.
Haltia on haltia, ja Viro on Eesti! Jälkimmäisessä riidassa olen prof. Kettusen kannalla, edellisessä taas Hailan - Juvan linjoilla.
Kaikki haltiat voivat olla haltijoita, mutta kaikki haltijat eivät ole eivätkä voi olla haltioita.
VastaaPoistaHyvin sanoit, Ano!
PoistaOi, ihana Orlando siinä kuvassa!
VastaaPoistaHesassakin on Haltiala ja Haltiavuori. En kyllä tiedä kuinka vanhoja nimitykset ovat, ja mistä tulleet...
KR
VastaaPoistaViro ei oo Eesti, mutta haltia on haltia.
Eka kerran kuulin ettei olisikaan!!!
Ei tässä pysy millään enää kärryillä, minäkään, joka rakastan suomenkieltä, jopa niin paljon että kirjoitan sen joskus yhdeksi!
(neekeri ei neekeri, mustalainen ei mustalainen jne. Kaikkeesa! Suvaitsematonta öykkäröintiä uusien kielenhuoltJain taholta.)
Olen ehdottomasti samaa mieltä. Haltia on se myyttinen olento, haltija taas juridisesti henkilö, joka pitää hallussaan toisen omaisuutta tai hänelle myönnettyä asiakirjaa, teleliittymää tms.
VastaaPoistaHra rohvessoria kannatan - ja tässä asiassa K. Juvaa, mutten ikuna anna anteeksi K. Juvan (tarpeetonta) uudiskäännöstä Nalle Puhista. Niinku N. Puh himoitsisi HUNALAA, kun on hän kautta aikojen suomeksi nauttinut HINAJAA!
VastaaPoistaTotta tosiaan, hinajan hävittäminen on kuohuttavaa!
PoistaSuosittelen suurta kriittisyyttä Kielitoimiston antamia ohjeita ja määräyksiä tulkittaessa. Kannustan ajoittain jopa barrikadeille nousua ja yleistä muutosvastarintaa. Haltia ja vartia ovat sanoja, jotka on lainattu germaaniselta puolelta sinänsä - niitä ei ole johdettu mistään verbistä (menisiköhän näiden olemattomien verbien taivutus *haltta ~ *hallen ~ *haltee, *vartta ~ *varren ~ *vartee?). Haltia ~ haltija dikotomia on kai saanut säilyä kahtaanne eriytyneiden merkitysten vuoksi, ja vartiasta on valitettavasti luovuttu, kun sillä on ollut vain yksi ainoa merkitys (onneksi se on jäänyt sukunimeksi!). Tulija-, menijä-tyyppisissä sanoissahan kirjoitettava {j} ei kuulu puheessa tavallisesti ollenkaan, vaan äännetään [tulia], [meniä]. Näin ainakin suurimmassa osassa murteita.
VastaaPoistaToinen K-toimiston sääntö, jota kehotan ankarasti rikkomaan, on kuninkaiden ja kuningatarten nimien suomentamatta jättäminen jatkossa. Pankaa vastaan! Elisabet ~ Kaarle ~ Vilhelm ~ Yrjö. Vanha tapa suomentaa kuninkaalliset nimet sopii vanhaan (vanhentuneeseen?) instituutioon kuin nenä päähän.
Sitten on tuo Viro ~ Eesti, josta on ennenkin ollut juttua tässä blogissa. Kuinka muotoilisin asian kaikella ystävyydellä ja mahdollisimman kauniisti? Eesti-nimeä ei tulisi käyttää ollenkaan. Kuten professori Saarikivi sanoo, sillä ei ole minkäänlaista pohjaa viron murteissa, vaan kyseessä on herderiläis-hegeliläisessä hengessä saksasta napattu sana. Nimen Eesti historia ulottuu niin muodoin peräti 1800-luvulle asti! Kysymys on siis siitä, käyttääkö ikivanhaa Viro-nimeä vai vaihtaako se 1800-luvun uudissanaan.
Tämmöiset kysymykset herättävät paljon tunteita, ja toivon, että - kuten latteasti sanotaan - pelkät asiat voisivat riidellä emmekä me ihmiset. En tahdo haastaa riitaa, vaikka olenkin tässä mielipiteessäni järkkymätön.
Meidän luokalla (exc.me. luokallamme) oli henkilö, jonka sukunimi oli Haltia ilman jiitä. Meidän perheen (exc.me. perheemme) lähipiirissä on Vartia-nimisiä ihmisiä. No, nämähän eivät tähän mitenkään kuulu, mutta sitä mieltä olen, että auton haltija, joka on präntätty rekisteritodistukseen on eri olento kuin auton haltia, joka asuu peräkontin sivuseinän lokerossa semmoisen avattavan luukun takana peräkoukun ja varoituskolmion kanssa.
VastaaPoistaKersti-parka pyysi anteeksi virhettään Kotukselta/Kotusilta, joka taipuu kahdella tavalla esim: Kotuksitta/Kotusitta, Kotusiin/Kotuksiin, Kotuksille/Kotusille, jneeee...
KR
VastaaPoistaLöytyi uutta tietoa jo vuodelta 1937.
Lukasepa! Eipä oo paljon levinnyt silloinen suositus.
http://www.kotus.fi/?s=2815
Haltia on haltia ja Eesti on suomeksi Viro aivan kuten Suomi on vastaavasti viroksi Soome!
VastaaPoistaVirolainen kääntäjäkollega sanoi, että Eesti olisi oikeampi nimi, koska Viro on vain joku alue Eestissä. Mutta mitäpä tuosta, kun Suomikin on Finland. Hyvä haltia.
VastaaPoistaKyllä, mutta samaten Suomi on oikeasti vain pieni alue tässä fennien maassa (Turku, Raisio, Uusikaupunki, Naantali, Somero ym. kaupungit ja kunnat kuuluvat Suomeen), Ruotsi on vain pieni osa Sveanmaasta (pala Uplantia Svean itärannikolla). Edelleen Saksa tarkoittaa oikeasti vain Germaanian luoteisosaa ja Venäjä eräitä Rossijan länsialueita.
PoistaVielä noihin paikkakuntien sijamuotoihin: Jos sanotaan, että Valkeakoskessa, Leppävirrassa, Hankasalmessa tai Orivedessä, ollaan kuivan maan sijasta vedessä.
VastaaPoistaVanha vitsi kertoo, että olo Tampereella eroaa Turussa olosta niinkuin kusella olo kusessa olosta.
Viron uuden itsenäistymisen aikoihin Lennart Meri suositteli Viro-sanaa suomenkieliseksi maannimeksi Eestin tilalle.
Eesti-nimestä vain sen verran, että kiista oli ennen sotia yhdellä lailla poliittinen, ja sotien jälkeen toisella lailla. Siitä on yleensä kysymys, intohimoista. Ihan turhaa tulla selittämään että "se on vain niin", tai että "se on vain 1800-luvun konstruktio". Jälkimmäistähän edistykselliset sanovat myös Suomesta. Lennart Meri oli vain kohtelias suomalaisille. Kielitoimisto saa sanoa ihan mitä se haluaa. On aivan lapsellista olla ylimielinen tyyliin "mitenkä nyt olisin loukkaamatta mutta". Voitte tulla vaikka pyssyn kanssa vaatimaan minua mielenmuutokseen. Mutta varokaa Kosolat, minulla voi myös olla sellainen. Niin että alkaa sitten pieni sisällissota. Tai tapahtuu poliittinen murha pitkästä aikaa. Kiehukaa liemessänne, en välitä. Mutta sanon Eesti. Ja panen loppuun hymiön. :D
VastaaPoistaKunnioitan niin suuresti muiden mielipiteitä, etten suinkaan tule pyssyn kanssa mitään vaatimaan. Yritän ainoastaan esittää perusteluja, joiden pohjalta minä olen tieni valinnut. Sano sinä Eesti, minä sanon Viro. Maailma ei kaadu minuun eikä sinuun.
PoistaTulee mieleen kuinka kovasti taannoin "keskustelimme" opettajani kanssa, miksi pitäisi käyttää kielen nimenä "persiaa" eikä "farsia", mitä jälkimmäistä opettaja suosi. Vaikka keskustelut jatkuivat kuinka kauan, yhteisymmärrystä ei syntynyt. Mutta onneksi eivät välitkään menneet poikki! Toivottavasti ei täällä blogissasikaan, sitä ei haluaisi.
Timo, suokoot hyvät haltiat aina tulevaan kuningas Yrjöön saakka, että täällä ei katkota välejä. Lennokas retoriikka sen sijaan olkoon sallittu... :D
PoistaHYVÄ HALTIA - sinähän se oikea vastaus on. HYVÄ HALTIJA - voi niitä jokunen on olemassa, mutta onko enemmistö hyviä? Ei juridisesti virallisia rooleja pitäisi sotkea todellisiin taruhahmoihin. Epämiellyttävää mielikuvasensuuria. Olisiko Halti "oikeasti" Haltijatunturi?
PoistaPaikallissijoista, kariav: Sanotaan 'Mäntyharjussa' eikä se tarkoita että ollaan päätä myöten hiekassa, vaan että ollaan paikassa nimeltä Mäntyharju. Vesistönimien kohdalla kielikorvalla on tosiaan vaikeuksia, mutta esim. 'Vesilahdessa' viittaa silti enemmän paikkakuntaan kuin 'Vesilahdella' (jolla voidaan olla soutelemassa).
VastaaPoistaValkeakosken kanssa on hankalampaa. Alkuperäiseltä nimeltään se ilmeisesti on ollut Valkiakoski, sanasta Valkia siis, eikä toismurteellisesta tulesta tai valosta. Mutta koska *Valkia on vain yksi Valkeakosken kaupungin koskista, ei myöskään ole kovin onnistunutta yhdistää sitä ja paikkakunnan nykyistä nimeä muotoon 'Valkeakoskissa'. Valitettavasti on tyydyttävä ulkoiseen paikallissijaan, päinvastoin kuin emäpitäjä Sääksmäen kohdalla. (Jossa ulkoinen sija tarkoittaa että on kiivetty mäelle).
Sanonpa sanaseni minäkin, syntyperäinen Tyrvääläinen ja näin ollen Tyrvään kunnassa eli TyrvääLLÄ syntynyt. Vain asiaatuntemattomat käyttävät muotoa "Tyrväässä" ja heidät tunnistetaan oikopäätä ulkopaikkakuntalaisiksi hieman virnistellen. Asia vastaa sitä, että väittäisi jonkun asuvan Huittisella/Huittisessa.
PoistaHaltija/haltia-asiaan en halua ottaa kantaa koska kirjailijan vapaus.
-"Mies tappoi vaimonsa Tyrväällä"
Poista-Jaa millä?
'Tyrvään' taivutuksessa sukupolvierot näyttävät suurilta. Eikä ihme, kun alueen nimistö hallinnollisista syistä on niin monenkirjava ja monesti muuttunut. Kirjallisuus osoittaa, että sisäinen paikallissija on vanhempi, ja näin ollen alkuperäisempi. Ote Esa Helanderin blogista Kauppalehdessä http://helanes.blogit.kauppalehti.fi/blog/18291
Poista"Miten se nyt oikein on, pitääkö sanoa ja kirjoittaa Tyrväässä vai Tyrväällä?
Tietenkin Tyrväässä, sanovat paljasjalkaiset tyrvääläiset, ainakin vanhemmat sellaiset. Ortodoksisimmat jopa, että tulisikin - ellei nyt ihan kirjoittaa niin ainakin sanoa - Tyrvääsä, yhdellä ässällä. Muualta tulleet ja nuoremman polven edustajat ihmettelevät, miksi ei yhtä hyvin tai paremmin Tyrväällä?
Tässä Tyrvään tapauksessa, samalla tavalla kuin esimerkiksi Pyhtään kohdalla ja myös muun muassa Ullavan, hyväksytään, täytyy olosuhteitten pakosta hyväksyä, molemmat taivutustavat. Voidaan siis soveltaa yhtä hyvin sisäistä kuin ulkoistakin paikallissijaa. Ullavassa ja Ullavalla ovat kumpikin oikein, samoin Pyhtäässä ja Pyhtäällä, niin siis myös Tyrväässä ja Tyrväällä. Yleensä kuitenkin vain jompikumpi hyväksytään, mutta mitään sääntöä ei ole."
Muuten: sana 'tyrvääläinen' kirjoitetaan pienellä t:llä...
Asutusnimihakemisto sekoittaa vielä pakkaa: se hyväksyy Tyrväälle, Sääksmäelle, Mäntyharjulle ja Vesilahdelle sekä sisä- että ulkopaikallissijataivutuksen. Sääksmäen tapauksessa blogisti on tosin auktoriteettini. Pyhtäälle samainen teos hyväksyy vain ulkopaikallis-, Ullavalle pelkät sisäpaikallissijat.
PoistaOlen samaa mieltä, että taitavat kielenkäyttäjät voivat taivutuksia varovasti varioimalla antaa tekstilleen hienosävyä.
Hehheh, Timo, enpä ole täälläkään auktoriteetti! Täällä on kiihkeitä ulkopaikallissijan kannattajia jopa syntyperäisten joukossa, mutta takana on vähän kyläpolitikoinnin sävyjä. Näet kirkontienoon vanhat kartanosuvut pitävät kiinni vanhasta alkuperäisestä muodosta 'Sääksmäessä', kun taas sivukylien talonpoikaiset "nousukkaat" saavat siitä ihottumaa. Eli tässäkin saattaa olla takana jonkinlaista valtataistelua. - Mutta kerronpa tarinan. Olin aikoinaan Finlandia-raadin puheenjohtaja, ja kerroin ehdokkaiden julkistamistilaisuudessa raadin käytännöstä, sen jäsenet kun olivat Oulusta, Helsingistä ja Sääksmäestä. Jälkeen päin tuli vanha suomenkielenprofessori (jonka nimeä en tässä juuri nyt muista) oikein kädestä kiittelemään, että olipa hienoa kuulla jonkun vielä käyttävän vanhaa ja oikeaa muotoa!
PoistaKyse olikin lähinnä teknisestä korostamisesta enemmän kuin pyrkimyksestä eksaktiin kielenkäyttöön.
PoistaMitä tulee varsinaiseen asiaan, pakko lienee nöyrtyä Esan auktoriteetin edessä, kouluajoilta muistan kyllä hänen osaamisensa tason ja arvostan sitä. Siltikin on sanottava, että olen oleskellut näissä maisemissa jo kuutisenkymmentä vuotta mutta en muista kenenkään paikkakuntalaisen käyttäneen ssä-muotoa.
Menee vähän järviylängön itälaidalle, mutta menköön. Vapaa-ajanloppilaisena olin totuttanut korvani muotoon 'Riihimäessä'. Nyt vapaa-ajansuomalaisena annoin aidon riihimäkeläisen kertoa itselleni, että niinhän loppilaiset sanovatkin, mutta he itse sanovat 'Riihimäellä'.
PoistaHaltia-keskustelu lienee (ainakin tällä erää) valmis, mutta haluaisin esittää vielä yhden perustelun j:ttömyyden puolesta. Feminiineistä puhuttaessa (hyvä) haltiatar toimii mielestäni paremmin kuin j:llinen muoto.
VastaaPoistaTimo, ehdottomasti on näin! :)
PoistaJaha - Kotuskin hämmästyi Juvan kirjoituksen aiheuttamasta vilkkaasta keskustelusta. Taru Kolehmaisen reaktio aiheeseen blogitekstin muodossa. Uskaltaisikohan asiaan vihdoin odottaa virallistakin hyväksyntää?
VastaaPoistaKielitieteilijänä totean, että Tyrväällä-muotoa ei voi leimata nuorempien ihmisten tai ulkopaikkakuntalaisten käyttämäksi, vaan kyse on vanhastaan puhetavan alueellisista eroista pitäjän sisällä. Olen kotoisin sellaiselta Tyrvään kulmalta, jossa on "aina" käytetty Tyrväällä-muotoa. Lieneekö kyse siitä, että on asuttu pitäjän laidoilla, jolloin sisäpaikallissija ei ole tuntunut olevan oikein paikallaan?!
VastaaPoista