Jos arvokkaalta sivistyneeltä herralta kysytään tämän televisiotottumuksista, hän epäilemättä siteeraa mielellään ranskalaisen filosofin lauseita television tyhmistävästä vaikutuksesta, ja tunnustaa korkeintaan katsovansa tiedeohjelmia tai Wagnerin Ring-oopperoita. Myönnetään: kyllähän minäkin tietysti katsoin Ringin tarkkaan, mutta suurin osa tiedeohjelmista on melkoista höttöä. Teen nyt hävettävän tunnustuksen: katselen televisiosta oikein mielellään urheilua, etenkin jalkapalloa, yleisurheilua, maastohiihtoa ja suunnistusta. Tämän lisäksi seuraan kahta vanhaa, jo monesti lähetettyä kevyen luokan sarjaa. Niistä toinen on Ykkösen Sydämen asialla (Heartbeat).
Onhan se totta, että sarjan juonikuviot toistavat itseään. Aluksi kylään tulee joku vieras, joka osoittautuu milloin miksikin, yleensä roistoksi tai huijariksi. Komein poliisimiehistä seurustelee aina kylän naimattoman naislääkärin tai asianajajan kanssa, ja yleensä kaikki päättyy huonosti. Näin saadaan näyttelijöitä ulos, ja uusia tilalle. Mutta näyttelijäin työskentely on englantilaisen laadukasta sinänsä, ehkäpä alakuvan hölmöä ja kilttiä "Davidia" lukuunottamatta (oikealla); tämä kyllä vetelee sen verran pahasti yli, ettei häntä yleensä näytetä kovin pitkinä ottoina kerrallaan.
Mutta sarjan tunnelma on niin leppoisa, että sitä katselee mielellään vailla sen isompaa kritiikkiä, ellei vielä satu olemaan nokkaunilla.
Toinen, vielä innokkaammin seuraamani sarja on Teeman Isä Matteon tutkimukset, aivan kuplankevyt ja usein farssimainen kertomus Umbrian Gubbion poliiseista ja innokkaasta katolisesta papista. Päähenkilöä esittävä, Terence Hillin nimen omaksunut näyttelijä on usein suorastaan raivostuttava itserakkaassa tyrkyttävyydessään, epäaitoine narsistisine hymyineen ja ilmeineen. Sitäpä ollaan välillä niin syvällistä pappia, niin syvällistä pappia, ja lohdutetaan kiinnijääviä enemmän tai vähemmän ontoin sitaatein...
Mutta sarjassa on kolme sovittavaa ja minulle tärkeää elementtiä. Yksi on tietysti vanhan italialaisen pikkukaupungin viehättävyys: miten pehmeän lämmin voikaan olla kokonaan karun kivinen kaupunkimiljöö! Toinen on italian kieli, joka sarjassa on sen verran yksinkertaista, että ymmärrän kutakuinkin kaiken ilman käännöstekstejäkin. Sarja voisi todella olla mainio osa italiankielen käytännön opintoja. Ja kolmas syy on se, että vaikka Don Matteo onkin sinänsä vähän ärsyttävä, sarjassa esitetään loppujen lopuksi varsin luontevasti ja liioittelematta italialaisten mutkatonta katolista perinnekäyttäytymistä. Sellaista voi vain kadehtia täällä hiipuvan luterilaisuuden ankeilla riitamailla...
Po. "katolilaista perinnekäyttäytymistä". Ethän kirjoittanut myöskään "luterisuuden ankeilla riitamailla..."
VastaaPoistaVai niin
Poista.
Vanha sivistynyt herra täällä katsoo ensin herätessään aamulla n.klo 7 aamulääkkeitten - pillereitä ja piikkiä - ottoaikaan sub chatia opetellen siitä raamatunlauseita ja nykyisen hallituksen parjausta ja persujen ylistystä. Jos 5-kanava sattuu näkymään antennin tilasta riippuen, katsotaan harmaapukuinen nuuka puolustusasianajaja Matlock. On siellä Kolmas kivi auringosta ja sitten se kenkäkauppias; Pulmuset, mutta se on niin härski, ettei sitä jaksa töllätä. Iltapäivisin ovat vuorossa amerikkalaiset Panttilainaamo, Huutokaupan metsästäjät jne. - ruokaohjelmia tulee joka kanavalta, niitä hyvin valikoiden. Innolla odotellaan Idolsia, Big Brotheria, Tanssii Tätien kera, ym. ym.
VastaaPoistaPitäähän jonkun näitä katsoa, kun niitä kuitenkin näytetään. Ihan hyviähän ne ovat.
KR
VastaaPoistaHerranen aika: ampumahiihto, hyvä veli!
Kaisamme.
Huomasitko muuten, että Kaisa voitti äsken Norjassa hirmuisen ylämäkirullasuksihiihtokilpailun? Hän oli ylivoimainen siellä, eli hiihtokunto maastohiihdon suomenmestarilla on kova!
PoistaKR
Poistatoivottavasti ei Kaisamme habitus muutu björgenmäiseksi = vaara jos liika alkaa kulkea.
Isäm maan puallustaja: sana "katolinen" on adjektiivi, "katolilainen" substantiivi; nähdäkseni Rydman siis käytti aivan korrektia muotoa. Useimmissa muissa kielissä adjektiivi ja substantiivi ovat joko identtisiä tai sitten niin kaukana toisistaan, etteivät tällaiset sekaannukset ole mahdollisia.
VastaaPoista***
En ole katsonut yhtään kokonaista jaksoa tästä sarjasta, koska koko sen idea herättää minussa hyvin epämukavia tunteita. Mutta tuo tieto näyttelijän henkilöllisyydestä yllätti todella.
kariav: tuollaisen todellisen asiantuntevuuden edessä kumarran nöyrästi! :)
VastaaPoistahikkaj: kauhea unohdus tosiaan - mutta maastossahan Kaisa ja Marikin hiihtävät...
Michelange: Puallustaja ei näköjään ole äidinkielen tunneilla kuullut vanhaa oikeinkirjoitusvitsiä "katolinen - katollinen"... Mutta suotta sinä epämukavoidut tuosta ideasta, kyllä katolinen traditio kestää jopa farssinkin. Siinähän se ero umpitosikkoon luterilaisuuteen onkin. "Terence Hill" on oikeasti Mario Girotti, italowestern-näyttelijä, joka ihailee amerikkalaista elokuvantekoa, ja on itse aivan amerikkalainen omassa esitystyylissään. Ylitsevuotavan epärealistisen lempeä kaiken aikaa, vailla sellaista särmää joka tekisi hänestä inhimillisen tuntuisen.
Syyt "epämukavuteeni" ovat juuri nuo kvaliteetit jotka otit esille juttusi toiseksi viimeisessä kappaleessa; ne tulivat aivan ilmeisiksi minullekin jo heti ensimmäisellä katsomisyrityksellä. Kyllä minä todellisen farssin kestän; esim. takavuosina pyörinyttä irlantilaista Father Ted -sarjaa katsoin vaikeuksitta ja nauttien, ja sehän olikin varsin reipasta satiiria.
VastaaPoista"Terence Hillin" aisaparina ollut "Bud Spencer" oli muuten kaiketi hänkin italialainen.
Tulee myös jenkeistä aivan laadukasta sarjaa, kanssa vaikka suurempiosa on melkosta potaskaa, yksi sarja josta pidin oli langalla-sarja (the wire) ei todellakaan sellanen satunnaisesti katsottava (onko karille tuttu yhtään?) game of thrones kanssa tuli katottua noi on hbo:n sarjoja, yllättävän paljon laadukkaita sarjoja tulee kanavalta, brittisararjoista ainaki ryhmä pulman ja doctor who (ei ehkä monien mieleen) ja pokka pitää :)) aivan hillitöntä ja moni muu brittisarja (britit osaa vaan tehdä komediaa)
VastaaPoistaYksi saksalaissarja jäi ainaki mieleen oli heimat ...