Kaikki tiedämme, että sorkkaeläinten poikaset ovat vasoja (hirvieläimet) tai vasikoita (naudat). Samoin on luonnollista puhua hirvilehmästä siinä kuin lehmästäkin. Mutta kaurislehmä tuntuisi oudolta. Märehtijät kuuluvat sorkkaeläinten alalahkoon, ja siihen kuuluvat myös kirahvieläimet. Voisi siis puhua kirahvilehmästä ja sen vasikasta.
Onttosarviset ovat toinen märehtijöitten heimo, ja nautojen lisäksi siihen kuuluvat vuohieläimet ja antiloopit. Vuohieläinten kotieläinstatus on antanut niille omat nimitykset, kuten pässi-uuhi-karitsa(-vuona) tai pukki-kuttu-kili. Mutta antiloopit? Luontevalta tuntuisi gnu-sonni, -lehmä ja -vasikka, mutta ei gaselli-sonni, -lehmä tai -vasa, vasikka.
Mutta sorkkaeläimiin kuuluvat myös sikaeläimet, virtahevot ja kamelit. Kamelilehmä ja -vasikka? Virtahepolehmä ja -vasikka? Kotieläiminä sioilla on tietysti oma erityinen nimistö. Toisaalta virtahepojen lähin sukulaisheimo ovat yllättäen valaat. Valaan vasikka tuntuisi hiukan oudolta, samoin valaslehmä ja -sonni. Tosin saksalaisessa kielenkäytössä ollaan tässä johdonmukaisia: Walbulle, -kuh, -kalb.
Norsueläimet kuuluvat aivan omaan lahkoonsa. Saksalaiset puhuvat kuitenkin norsusonnista, -lehmästä ja -vasikasta (Elefantenbulle, -kuh, -kalb), mikä minusta tuntuu luontevalta.
Suomalainen Wikipedia esittää, että vaikka muiden imettäväisten poikaset ovat pentuja, ihmisen kohdalla tätä sanaa ei halventavana saa käyttää. Minä puolestani esitän haisevan vastalauseen. Neuvolatäti otti kerran loukkaantuneen ilmeen ja kirkasti pyhimyskehän päänsä päällä sanoen: "Sitä sanaa emme täällä käytä, me puhumme lapsosista tai pienokaisista!" Minä sanoin sille että senkun vain tilastoivat lapsosia, mutta minä olen pentuni suojana kuin leijonaemo konsanaan. Pentu on sanana vahvempi, eikä peittele mitään niinkuin nuo kaunistelevat ilmaisut.
Pentuja:
Ilta-Sanomat
Vasoja ja vasikoita:
Just hiljattain mietin vähän samoja asioita kesytettyjen lintujen osalta - kukko on kukko, kana on kana, mutta mikä on laji? Onko kukko "kana"-lajin kukko? On olemassa metsokukkoja ja teerikukkoja, niiden laji on tiedossa kyllä ja yleisesti ottaen ovat metsäkanalintuja, kukotkin. Ankat ja kalkkunat joutuu vissiin olemaan sukupuolineutraaleja.
VastaaPoistaMahtaakohan pentu alkujaan samaa kantaa kuin penikka? Vasta tekstiäsi lukiessani tämä tuli mieleeni.
VastaaPoistaItse varmaan käyttäisin naaraiden kohdalla emä- tai emo-prefiksiä, esimerkiksi emänorsu, emävirtahepo. Se saattaa tosin olla kaupunkilaisen kielenkäyttöä.
Kuuluukohan "gasellisonni" siksi oudolta, että se on selvästi useampitavuinen kuin "gnusonni"?
Sanna, tässä on linkki saksankieliselle wiki-sivulle, jossa on eläinten nimityksiä Vieressä on lista muunkielisistä vastaavista luetteloista:
VastaaPoistahttp://de.wikipedia.org/wiki/Liste_der_Bezeichnungen_für_Haus-_und_Wildtiere
Kyllä niillä on nimiä vaikka minkä verran! Minusta kalkkunakukko olisi oikein sopiva nimitys sille äksylle ylvästelijälle. Ankasta ja sorsasta en sitten tiedä, uros ja naaras ja poikanen kai.
Timo: Gaselli on niin pieni ja siro gnuuhun verrattuna, jonka urokset tosiaan ovat varsinaisia uhosonneja. Emä on hyvä sana, ja kutsuin äitiäni mieluusti myös emoksi. Mutta eikö emolehmä tarkoita juuri vasikoinutta naarasnautaa? Siinäkin suhteessa näyttää olevan terminologisia eroja. Vertaa vaikka sanaa 'hieho'. En kyllä heti löydä vastaavuuksia toisten lajien kohdalta.
Lapset on mua valistaneet, että munivan eläimen uros ei ole uros vaan koiras.
PoistaEmolehmä tuo mun mieleen lähinnä liharotuisen, vasikoita nimenomaan lihantuotantoon synnyttävän lehmän. Ja hiehosta tulee ensikko, kun se saa ensimmäisen vasikkansa.
Lappalaisilla on poroille vaikka kuinka paljon nimiä sen mukaan, minkä ikäisiä ne on - mutta niinhän niillä on lumellekin, sen laadun mukaan.
Pentu ja penikka ovat samaa samapesyettä, ja varmaan tekemisissä myös penin kanssa, joka on tarkoittanut koiraa. Penin pentu on selvästi diminutiivinen penikka.
VastaaPoistaKR
VastaaPoistakauneusarvoihin:
Ei kauniimpaa kuin vasikan pää!
Tulee samalle tuulelle kun näkee Kaisan hyvän tuulen osumisen jälkeen (ei hosumisen).