Tänään saa Wagnerin valtava Sormuksen saaga väistämättömän päätöksensä Teemalla. Maanalaisten kätyri, puoliverinen Hagen onnistuu taikajuomallaan sekoittamaan Siegfriedin, joka pettää Brünnhildensä moninkertaisesti, ja ehtiipä vielä pilkkaamaan Reinintyttäriä jotka anovat sormusta takaisin. Lopulta Hagen surmaa Siegfriedin katalasti takaa päin, ja jatkaa myyräntyötään kenenkään estämättä aina loppuun asti.
Kuolemansa hetkillä Siegfried muistaa jälleen, mitä hänen ja Brünnhilden välillä oli tapahtunut: "Brünnhilde! Heilige Braut!". Kun Siegfriedin ruumis on tuotu kartanolle, Brünnhilde ottaa ohjat käsiinsä, ja hänen valtava monologinsa päättää jumalten ajan, ja oopperan.
Götterdämmerungin, "Jumalten tuhon" kolmas, viimeinen näytös on minulle oopperakirjallisuuden huippu. Suosittelen kaikille Richard Wagner -Werkstattin sivuja. Sieltä löytyvät kaikki tekstit, ja mikä merkittävää, myös viittaukset Wagnerin valtaisaan "johtoaihevarastoon". Lopun lähestyessä ne luonnehtivat teemat tihenevät, limittyvät toisiinsa, kerrostuvat, kuten näistä kuvista näkyy:
Siegfried muistaa äkkiä
Brünnhilde ottaa johdon
Wagnerin ohjeet lopun näyttämötapahtumille
Hurmioitunut "vapahdusteema" ("Erlösungs-Musik") toistuu toistumistaan Brünnhilden laulussa, ja sen kaiku heijastuu vielä oopperan viimeisille tahdeille.
*
Toinen kuuluisa sormustaru tulee mieleen, kun lukee miten Venäjän ulkoministeriö on hyökännyt Tampereen johtoa vastaan. Mordor murisee ja jylisee uhkaavasti. Sauronin silmä tuijottaa kohti Suomea, ja nazgul Bäckman saa kaiken mahdollisen tuen. Suhtaudu tässä sitten ystävyyttä tuntien itäiseen naapuriin, joka ennemminkin on keskittynyt uhkailemiseen kuin ystävällisyyteen...
Venäläiset viranomaiset syyttävät suomalaisia epädemokraattisuudesta ja sananvapauden rajoittamisesta. Siinä on jotain hyvin groteskia. Todellisuudentaju tuntuu heiltä sumentuneen lopullisesti. :-(
VastaaPoistaOnneksi nämä maailman murheet ja huolet unohtuvat katarttisen oopperaelämyksen ajaksi.