Minäkin haluan esitellä gourmeeta!

Blogeissa ja facebookissa ihmisillä on tapana esitellä parhaita puoliaan, sivistyneisyyttään, valistuneisuuttaan ja kansainvälisyyttään, ja ennen muuta häikäisevän kehittynyttä makuaan. Parhaiten siihen käyvät ruokaa näyttävät kuvat ja selostukset.

Minä myös, sanos pikkusonni! Viisi kertaa viikossa käyn syömässä Valkeakoski-opiston lounasruokalassa, jonka emäntä on hulluna kirjaimellisesti kaiken maailman ruoanlaittoon. Hän tarjoaa tajunnan räjäyttäviä keittoja, lämpimiä ruokia useimmiten ainakin neljää sorttia, mukana nautaa, sikaa, siipikarjaa ja kalaa kaikenmoista, ja iso salaatti- tai vihannestiskikin hänellä on. En ole käynyt laskemassa sen lajin sortteja, kun ohitan sen niin sukkelaan. Jälkiruokiakin on, esimerkiksi  ohukaisia ja vohveleita hillolla ja joskus kermavaahdollakin. Sekä kahvia ja tuoreita lämpimiä leivonnaisia montaa sorttia niitäkin.

Ylimpänä esittelen oman herkkulautaseni. Siitä olen ensiksi syönyt Burgundin aika tulista pataa, ja sitten maksakastiketta riisin kera.

Seuraavana on erään kaverini lautanen. Hän on poiminut mukaan vähän kaikkea eri altaista, ja onpa hän väristä päätellen käynyt myös salaattitiskillä. Hän on juonut piimää, ja sen päälle kahvia. Hänellä on vähän vanhanaikaisen näköinen kännykkä - minulla sentään on Lumia.

Alimmassa gourmee-kuvassa odottavat juomalasit ja kupit tiskialtaisiin viemistä. Lasista on juotu herkullista kotikaljaa, kupeista kahvia. Kynttilä on sammutettu, ettei se sytyttäisi plarattavia lehtiä tuleen.

Viinejä ei ole tarjolla, enkä minä niitä joisikaan. Sellaiset maistuvat pahalle ja vatsakin saattaa tulla happamaksi. Keskustelemme kyllä vaikka antiikin kirjallisuudesta tai television ohjelmista, mutta kertaakaan emme ole syventyneet väittelemään mistä maakunnasta kotoisin oleva viini parhaiten sopisi minkäkin ruoan seuraksi. Sellaisesta puhutaan aina pikkusormi koukistettuna, ja ainakin omasta mielestä hyvän ranskan ääntämisen avustuksella.

Mutta ruoka on niin hyvää, että monasti tietää jo tultuaan ja ruoka-altaat katsastettuaan, että runsaan puolen tunnin kuluttua  sitä tulee olemaan ähkyssä, kuin pahimmanlaatuisen ruotsinlaivasyndrooman kourissa. Pakkohan niitä kaikkia pöperöitä on maistaa, ja emäntäkin on vihainen ellei niin tee.

Tämä täältä gourmee-osastolta tällä kertaa. Lukijoitten vaatimuksesta voimme joskus näyttää lisää syljeneritystä lukijassa houkuttelevia kuvia tyhjistä lautasista.