Ikivanhojen teitten etsiminen on aina ollut lempiharrastuksiani. Niillä on sekä historiallinen että esteettinen arvonsa, koska ne yleensä kulkevat ylimuistoisia uria pitkin, ikivanhasta kylästä toiseen. Hämeenlinnasta ja Hattulasta Kalvolaan johtavaa muinaistietä voi helposti havainnoida vielä nykykartastakin. Aikaisemmin olen maininnut sen jatkeen, Kalvolan, Tarttilan ja Toijalan välisen tien. Iittalasta Tarttilaan se kulkee tänäänkin suunnilleen muinaisuraansa pitkin. Sitten on käännyttävä Tarttilanraitille, ylitettävä moottoritien raiskio, ja lopulta kierrettävä Kurvolan kylän kautta. Sitten voikin (Toijalaan menemättä) kääntyä vanhalle Urjalan maantielle, joka kulkee Kurisjärven ja Riisikkalan kautta Urjalankylään (joka siis on Urjalan vanha kyläkeskus). Molemmilla vanhoilla valtateillä on vähintään keskiajalta juontuva linjaus, ellei peräti rautakautinen.
Vanhat paikannimet kertovat paljon. 'Porras' on sellainen, ja se on tarkoittanut rakennettua joen, puron tai suon ylityspaikkaa. Portaan keskiaikainen hallintopitäjä Tammelassa on niistä toki kuuluisin, ja sen 'portaan' kautta muinaiset Hämeen Härkätien kulkijat ovat vaeltaneet Turun markkinoille. Toinen sellainen paikka on Lautaporras, joka Kalvolan suunnasta tullessa yhtyy Lautaportaanjärven kohdalla nykyiseen "Teuron kylätiehen". Nopeasti karttaa katsoen 'portaita' löytyy rutkasti lisää, esimerkiksi muodossa "Portaanpää" Tammelan suunnalla, tai Kalvolassa "Kirkkoporras" (katso karttaa yllä), joka sijaitsee Murhalammin ja Keihäsjärven välisen ojan ylityskohdassa. Kuninkaan tiekartassa 1790 tuo varmaankin ratsupolun levyinen tieura on selvästi näkyvissä, ja olen sen luonnostellen piirtänyt karttaan.
Kyse on Äimäjärven rannan Unosesta lähtevä kirkkotie, joka kulkee kohti takamaita. Kirkkoportaan jälkeen tullaan Leinamonjärven rantamaille, jossa on Kirkkokallio. Sieltä tie jatkuu kuta kuinkin nykyisen tien mukaisena kohti Kotkajärveä. Oikein tarkoissa peruskartoissa on tästä muinaistiestä selviä jälkiä metsätien tai polun merkinnöin. Kotkajärveltä tie jatkuu kutakuinkin tarkoin nykyisen soratien mukaisena Kanajärven kautta alas Teuroon, kuten edellisesä postauksessa olen näyttänyt.
Monesti nimet kertovat siitä, miltä suunnalta ne on annettu. Jonkin matkaa Äimäjärven eteläpäästä etelään on aika iso, kesämökkien reunustama Takajärvi. Selvää on, että nimi on Kalvolan rintamaiden vanhoista kylistä käsin annettu, ja jo ennen erämaiden varsinaista asuttamista. Samanlainen katseen suunta on ollut Sääksmäessä, kun kirkonseudun ja ikivanhan Salon kylän suunnalta on Kärjenniemenselän takainen niemi nimetty Vedentaaksi. Hauholla on tosi etäinen paikka nimeltä Syrjäntaka.
Mutta kaikkein tunnetuin '-taka' on antanut nimen pääkaupunkimme uljaalle joelle. Vanajahan tarkoittaa paitsi järveä, myös sen takaista vanhaa kirkkopitäjää. Kun soudetaan yläjuoksulle etelään, vastaan tulee Janakkalassa Vanaantaan kylä ja samanniminen kartano. Eikä kovin paljon tarvitse edetä, jotta saavutettaisiin se veneenvetotaival, jonka jälkeen päästään eteläiselle suolamerelle, Vanantaan jokea pitkin. Se vääntyi sitten ruotsiksi Vanda, ja takaisin suomeksi Vantaa...
(Jatkuu)
Hienoo, että jaksat Kari vaalia tämmösiä asioita. Moni vanha tie - kuten Maatialasta Saarikon sillan kautta Jutikkalaan kulkenut tie - on valla unohtunut. Lapsesta asti mua on mietityttänyt Maatialan ja Linnaisten välisellä aukeella, Ukurankorven mäellä nököttävä kilometripylväs.
VastaaPoistaIittalasta Tarttilaan mennessähän itse asiassa pitäis Kuurilantieltä kääntyä jo vähän ennen Tarttilanraittia, Veuron ateljeen kohdalta. Tämä muuttui vanhan 3-tien tultua. Tarttilanraitin loppupää Reimannin mökkeineen jäi pois moottoritien myötä.
Onko sulla tietoa, koska ns Ilomäen suora tuli käyttöön? Junanradan vaiko 3-tien myötä?
Nää on tosiaan mielenkiintoisia juttuja. Meillä on tän kesän tavoitteena ajaa Härkätie läpi.
Näistä uudemmista teistä on vähän vaikea ottaa selvää. Pitäisi jostain saada vanhoja peruskarttoja, mutta mistä? Pitäjänhistorioissakin tiestön kehitys saa omituisen vähäisen huomion, vaikka juuri tiestö ratkaisee alueitten elinkelpoisuuden.
PoistaJa mie olen luullu, että joen nimi tulee Vantaan kylästä, sen yläjuoksulla... mutta Vanantakanahan se on. Sinne Vanajan suunnallehan täältäkin on kirkkomatkat tehty, ennen kuin parisataa vuotta sitten saivat oman kirkon.
VastaaPoistaTämä on asia josta muistutan stadilaisia yhtenään, he kun usein ihmettelevät miten joku voi asua niin kaukana ja syrjässä... Helsinki on rajakaupunki, rajan kiroineen! Vain yksi hämäläisten satamista (Portus Tavastorum), vaikka ei kovin tärkeä verrattuna esim. Halikkoon tai Porvooseen... :)
Poistahttp://www.vanhakartta.fi/historialliset-kartat
VastaaPoistaTuolta löytyy jotain. Lisäksi Jukka Kemppinen on jonkinasteinen karttafani, joten häneltä voi ehkä tiedustella ainakin paikkaa mistä vanhoja peruskarttoja saa.
Niin,
VastaaPoistaSiellä Portaan liki on hauskoja paikannimiä, niinkuin muuallakin kun alkaa oikein hunteeraamaan. Letku, Vuotinainen ja Loukku. Itse taas olen pitänyt esillä Latovainion ympäristöä. Kuuma, Matku, Kiipu, Kalsu, Minkiö, Rehtijärvi,Kalakoski ja jopa Vaulammi.
Huonompijalkaisille sienestäjille olisi teiden sijaan tarpeen polkukartasto. Paree vielä että jos myös navigaattoriin saatavilla. Tosin olen huomannut että juuri polkujen läheltä ne marjat että sienet ensiksi pois rohmutaan.
Monet ikiaikaiset polut ovat edelleen kasvillisuudesta vapaat. Ilmeisesti kun humusta ei ole niin pienikin jalkapatikka- ja eläinliikenne silloin tällöin pitää reitin hyvin havaittavana.
Matti Vakkilainen löysi aikoinaan monien vanhojen teiden hirsiporrasten jälkiä, ja teki tärkeän kirjansa. Muistini mukaan "virallikset" tutkijat suhtautuivat siihen aluksi hiukan vähätellen. Tuolla ylängöllä näyttäisi nykykartoistakin löytyvän vanhojen tie/polku-urien jälkiä, joita olisi hauska käydä katsomassa - jos olisi 40 vuotta nuorempi... Mutta luulisi että muutkin vanhat tieurat kuin Härkätie alkaisivat kiinnostaa historiasta innostuneita retkeilijöitä. En tiedä kuinka tarkoin nykyään merkitään polkuja peruskarttoihin, mutta ajatuksesi polkukartastosta on hieno! Jotkut vanhemmat paikalliset ihmiset saattaisivat tietää poluista paljonkin.
PoistaVanaja - Vantaa- Vanda, kun tuota suuhun sovittaa niin juuri noinhan se menee. Onko Vanaja nimen etymologiaa tutkittu tarkemmin, Vanja, vanha vihulainen, tulee minulle mieleen, vai onko tämä Linnaa tai joku lähde siinäkin täytyy olla.
VastaaPoistaNo se 'vanja' on vanha venäläistä merkitsevä haukkumasana, nimestä Ivan tullut, ihan kuten 'iivanakin'.
VastaaPoistaKuurilasta tuli 20-30 luvuilla rautatie Pirttikoskelle. Oletko löytänyt? Rautatien pohja monin paikoin nykyisin tiheään ja muutenkin helposti löydettävissä, liian helposti?
VastaaPoistaTiedän sen radan, mutta huonojalkaisena en pääse autolta kovin pitkälle maastoon. Toisin oli ennen, kun kolusin Sääksmäen metsiä tai tutkin Helsingin laitojen vanhoja linnoituksia...
Poista