Avaja porttis, ovesi

Tämä kuva on vitsisivustolta, mutta sisältää melkoisen määrän mystiikkaa. Portti ja ovi sisältävät niin suurta ja useimpiin ihmisiin niin syvälle painunutta symboliikkaa, että lyön vaikka vetoa, että useimmat meistä astuvat etualan niitylle tuon portin kautta. Ja sulkevat sen jäljessään.

Portti erottaa alueita toisistaan ja antaa niille erilaista sisältöä. Se erottaa toisistaan yleisen tilan ja pyhän, rajoitetun tilan. Muinaisessa maailmassa fanum oli pyhä, rajoitettu alue, myös temppeli, jonne tunkeutuminen oli monien tabujen suojelema. Sen ulkopuolella oli pro-fanum, profaani eli maallinen yleinen alue. Pyhä alue oli usein aidattu, ja sinne pääsi usein vain portin kautta. Joka jätti portin auki, päästi pyhäkköön kaikki muutkin, varsinkin pahat henget.

Ovi on vielä kohtalokkaampi entiteetti. Sen toisella puolen on jotain salattua, sillä oven läpi ei yleensä voi nähdä. Ovesta voi pelastautua vapauteen, jos se on tyrmän ovi ja jäänyt lukitsematta. Mutta oven kautta voi joutua toiseen maailmaan, joka saattaa olla myös paha. Keskellä niittyä seisova ovi ei varmaankaan ole portti fanumiin, vaan jonnekin aivan muualle, ehkäpä toiseen maailmaan. Kuvitelkaa se ovi niitylle seisomaan, ja kuvitelkaa mitä ihmiset, varsinkin lapset tekevät! Tuskin kukaan kiertää sen oven.

Ovi on houkutin. Lukemattomat ikivanhat tarinat kertovat ovesta jota ei saa avata. Kaikista muista ovista on lupa kulkea, mutta yhden takana on jotain kiellettyä, kauheaa, pelottavaa - tai sitten ratkaisu kaikkiin ongelmiin. 

Ovi on myös pelottava. Koskaan ei voi tietää, kuka tai mikä ovesta tulee sisään. Tämän vuoksi ovi lukitaan ainakin yöksi. Jokainen kauhuelokuva mässäilee oven takaa kuuluvilla äänillä, sen takaa kuultavalla valolla ja liikkuvilla varjoilla.

Ovella on kaksoismerkitys kuten tiellä. Tietä pitkin pääsee ehkä pois, jos uskaltaa. Mutta tietä pitkin voi tulla jotain, jonka ei toivoisi tulevan.