tiistai 29. tammikuuta 2013

Topelius: Kommunismin kehto

Punch 1870: "Voi pikkuinen, onko sinulla nälkä?"
"On minulla..."
"Typerys, minä puhuin koiralle!"

Koska eilen mainitsin Zachris Topeliuksen runon "Kommunismin kehto" vuodelta 1884, suomensin sen tähän. Jo nuorena Topelius oli lehdessään kirjoittanut Helsingin sosiaalisista ongelmista Punavuoressa, mikä ei kovasti miellyttänyt vallanpitäjiä. Hänellä oli myös vanhoilla päivillään ankaraa kritiikkiä yhteiskuntaa kohtaan, ja sympatioita huono-osaista kansanosaa kohtaan. Näin hän sen runossaan perustelee:

Katu. Hampurissa? Lontoossa? Wienissä? Pariisissa?
Iltamyöhä. Pimeää. Myrskyää. Herkkukaupan
suuri näyteikkuna kirkkaasti valaistu, täynnä
syötävää maailman meriltä ja kaukaisista maista.
Kaikki on kauniisti tarjolla vaeltajan silmille,
kaikki tuoksuu hyvältä, kaikki hohtaa hyvääoloa.
Käy sisään! Etkö muista Herran sanaa:
"Minun oli nälkä, ja te annoitte minulle syödä".
— Kyllä, mutta lisäyksellä: syö, jos sinulla on kultaa!

Tämän yltäkylläisen paratiisin perällä
häämöttää hahmoja, divaaneilla loikoen, vierellään
kasoittain ostereita, hummeria, ja šamppanjaa.
Ulkona kadun pimeydessä, ikkunan
valon häikäisemänä seisoo kuihtunut
kurja ryysyissään; hänen vierellään toisella puolen
köyhä äiti, nälkiintynyt lapsi sylissään.

Aja heidät tiehensä, sinä kylläinen siellä
pikarisi äärellä, jos tuijotus sinua häiritsee!
Ammu heitä pyssyillä, jos he ojentavat
laihan kätensä kohti herkkujasi, ja sanovat:
"Omaisuus on varkautta!" 
Punch 1843: Rikkaat ja köyhät

Tässä vielä Topeliuksen runo alkukielellä:

Kommunismens vagga

En gata. Hamburg? London? Wien? Paris?
Kväll. Mörker. Storm. Den stora spegelrutan
av en butik för alla läckerheter
från jordens hav och länder, klart belyst.
Allt dukas upp för vandrarns lystna blick,
allt doftar lust, allt skiner välbehag.
Stig in! Förnimmer du ej Herrens ord:
»Jag hungrade, och du gav mig att äta» ...
—       Ja, med ett tillägg: ät, om du har guld!
Längst in i detta rika paradis
framskymta skuggor, sträckta i divanen
vid berg av ostron, hummer och champagne.
Men utanför stå, halvt i gatans mörker
och halvt förbländade av rutans dager,
vid dennas ena hörn en svulten usling,
i trasor klädd, och vid det andra hörnet
en fattig mor med ett förhungrat barn.
Du, som därinne sitter mätt vid bägarn,
driv bort dem, om de lystet stirra in!
Skjut ned dem med kartescher, om de sträcka
sin magra hand mot dina läckerheter
och säga till dig: egendom är stöld! 

1 kommentti:

  1. Jossain myöhemmässä suomalaisessa kertomakirjallisuudessa - en nyt muista kenen romaani se oli - puhuttiin hätäaputyömaiden parakeista kommunismin idätyslaatikoina.

    Hyvä vertauskuva. Olen muuten sitä mieltä, että liberaalit markkinavoimat suorastaan provosoivat jonkin vastavoiman syntyä. Onko se marxismi vai joku sen muunnos vai jotain ihan muuta, aika näyttää.

    VastaaPoista